Goliat
1Häp Filisteo lhayis ihutwek laka sip'älis yämlek iwo laka'tshayaja, wet lhaihutwek tä ihi hupuy tä lhey N'olafwek tä ihi Judá. Ikasthi p'ante Efes-damim, tä N'olafwek tumej lhip elh wet N'ojäkw tumej lhip elh. 2Häp hätej Saúl lhäy'e Israel lhayis lhaihutwek wet ikasthi häp honhat lhip tä lhey Ela tä lhaiwaklhathen yämlek itayhlä Filisteo lhayis. 3Häp lhamelna ihi chenaj tä tumej lakawayhi lhip elh wet Israel lhayis ihi chenaj tä tumej lakawayhi lhip elh.
4Wet nech'e inuphä p'ante elh tä õka'tshayajwo tä iyej Filisteo lhayis, häp lhey Goliat wet tälhe hupuy tä Gat. Hiw'en tres metros tä pitaj 5wet iche laka'tshayajp'ot tä chinaj tä bronce: häp lakawon'a, lhäy'e let'okwep'ot tä hiw'en cincuenta y cinco kilos tä choyhat, 6lhäy'e lhechep'otes, wet iche lehun tä iti'pe lefwapo. 7Wet ichäjlhi lehun elh tä lew'ut wujche, hätet iwoye häp õyikw'ut, wet lepes chinaj tä ihi inu'pe seis kilos. Wet lakawo ichunch'oye wet ichäjlhi lefwamthi.
8Wet Goliat ikasit wet t'änpe häp Israel lhayis kasip'älis tä yok:
–¿Chäte tä lenukwephä tä lewoyay aka'tshayaja? Lhek tetshan olhämet, olham ohäpe Filisteo wet amel ahäpehen Saúl kawos. Lhek tshupyenaye elh häp amel yämlek iho n'oye tä itay n'ohlä. 9Chik ikalhi tä ilänn'o, olhamel ohäpehenla amel akwenkay. Mat chik olham tä okalhi wet olän, amel ahäpehenla olhamel okwenkay. 10Fwalana olham onityen amejen amel tä ahäpehen Israel kasip'älis, oyok, ¡Chen n'oye elh hin'o yämlek itay n'ohlä!
11Tä Saúl iläte Filisteo lhämtes, lhäy'e ilhokej häp Israel lhayis, lhay'ayhatchehchä wet wuj tä nowayhen.
David ihoye honhat tä õka'tshayaj ihi
12Häp iche p'ante hin'o tä ihi Belén tä lhey Isaí, wet häp lewhäy tä Saúl ihi häpe elh tä wuj tä thaläkw. Hin'ona hiw'en p'ante ocho leles tä hin'ol, lhamel elh häpe David. 13-14Wet tres leles tä thänhäy, Eliab, Abinadab lhäy'e Sama, pajche lhamel yikche Saúl tä ihoye laka'tshayajw'et. David häpe elh tä nithaläkwa, 15wet ihoyepej lhip tä Saúl kasip'älis ihi wet yäplepej Belén yämlek t'uye häp lajcha läy tson'atas.
16Wet ifwalastso Goliat yikpejch'oye lhip tä Filisteo lhayis kasip'älis ihi yämlek itiyej leläkwyhanyaj häp Israel lhayis. Ifwalapej tä iwoye, tä nech'e nat lhäy'e tä honaj, yäk ifwit cuarenta ifwalas.
17Wet iche ifwala tä Isaí tahuyej häp lhäs David tä yok:
–Chuma diez kilos trigo tä õtulhlhekna, lhäy'e diez panna, wet kelhtshi tä lehäne häp achilalis tä ihi lhip tä sip'älis lhaihuthiwek. 18Hätej thatlä tä lechäje diez quesosna wet w'enhola laka niyat. Yahne häp achilalis m'ak tä mälhyej, wet chäj n'oye m'ak tä kalelhäj tä n'älej tä isen t'at.
19Häp lewhäytso Saúl lhäy'e David lechilalis, lhäy'e ilhokej häp Israel lhayis, lhamel iwhäye p'ante chenaj kawayhi tä ihi Ela yämlek itayhlä häp Filisteo lhayis.
20Häp tä ifwala elh David yäp'elhtshi, ileyej leläy tson'atas, n'äyej elh yämlek t'uye, wet tilhäj häp lhäk tä lajcha Isaí hiw'enho wet yik tä tiyäjche n'äyij. Häpe tä ichäte lhip tä nifwotas ihi, häp sip'älis nech'e inukwephä tä lhaiwaklhathen yämlek iwo laka'tshayaja, wet iwo lechosa tä t'änhen. 21Häp Israel lhayis lhäy'e Filisteo lhayis lhaikanchehchä tä itay lehilähen. 22Wet David n'äyej m'ayhay tä ichäj häp elh tä t'uye õkwelheley lhäy'e õlhäk. Wet inu alhoho tä ihoye sip'älis, tä ichäte wet y'ätshane lechilalis häp m'ak tä mälhyej lhamel. 23Tä kamaj tahuyej lhamel, wet Goliat inuphä tä tälho iyhäj tä Filisteo lhayis wet yachajo tä itiyej leläkwyhanyaj häp Israel lhayis, mälhyej tä iwoyepej. Häpe tä nech'e David iläte.
24Häp tä Israel lhayis hiw'ene p'ante hin'otsi, wuj tä lhamel nowaye wet yikhen. 25Lhamel yok:
–¿Hä lew'enayn'e häp hin'o tä inuphäne? ¡Näm tä itiyej leläkwyhanyaj Israel! Häp elh chik häpe tä ilän, wet rey Saúl hiw'enhiholame wujpe häp m'ayhay tä laha ihi. Häte hiw'enhihola lhäse yämlek yen ch'efwaya. Wet lew'et lheley isiyeja, nemla tiskanpe impuestos.
26Wet nech'e David y'ätshane lhamel tä iwhäye tä yok:
–¿Atsi m'ak tä õhw'enhihola hin'o tä ilän Filisteol'etsi wet itäyhat leläkwyhanyajna tä itiyej Israel? Tsi kachuhantsajl'etsi, ¿atsi tä fwitaj häpe tä itiyej leläkwyhanyaj Dios tä n'ilataj kanifwotas?
27Wet lhamel ichulho p'ante hätet iwoye tä pajchene yäme, ifwenho t'at m'ak tä õhw'enhihola elh chik ilänla Goliat. 28Mat Eliab tä David lechila elh tä thaläkw, tä iläte lech'inij tä tahuyej hin'oltso, häp tawäkwäye wet yok:
–¿Atsi m'ak tä tumenej tä leho kana? ¿Atsim'at elh tä len'äyej häp tson'atas tä nintäkwa tä ihi ts'anis? ¡Olham otäfwel amej, lewoye m'ak tä ni'isa wet alenuhtho m'ak tä n'aja ame! ¡Lenäm yämlek letetshan õka'tshayaj!
29David ichulho tä yok:
–¿Atsi m'ak tä ni'isa tä owoye? Tajlhame tä otahuy t'at.
30Wet nech'e yikch'oye lechila wet y'ätshane elh, tä ichulho häp hätet iwoye. 31Wet elhpej tä iläte tä y'ätshanlhi, yikhen tä ifwenho Saúl, wet häp t'äne.
David lhaikhajyenej Lhawuk yämlek itayhlä Goliat
32Wet nech'e David ifwenho Saúl tä yok:
–Isichet'a chik wichi nowaye Filisteol'etsi wet lhay'ayhatchehchä. Olham tä akawon'o ohohiyela wet otayhlahlä.
33Saúl ichulho tä yok:
–Iwohiyet'a chik am tä lehoye tä letayhlä Filisteo, tsi kamaj ahäpe elh tä manse. Tek ahäte iwoye lham tä häpe hin'o tä õka'tshayajwo tälhe tä nithaläkwa.
34David yok:
–Häp olham tä akawon'o ot'uyepej häp ojcha läy tson'atas. Wet ichepej tä owalhaj wok sulaj tä ihoye wet ichäjpej elh. 35Wet olham ohänpej wet oy'aj wet osoyej tä ihi lhayhi. Wet chik iho n'oye tä fwitaj ilänn'o, wet otsoklhi lech'alhile wet oy'ajlhi yäk oyäm y'il. 36Tanej chik häpe owalhaj wok sulaj, olham tä akawon'o olänpej. Wet kachuhantsajl'etsi tä Filisteo hätejla iwoye, tsi itiyej leläkwyhanyaj Dios tä n'ilataj kanifwotas. 37Häp Lhawuk tä ifwayhatpej n'oyej owalhaj fwus t'ähis lhäy'e häp sulaj, hätejla ifwayhthila n'oyej Filisteol'etsi lakweyey.
Tä Saúl iläte, wet ifwenho David tä yok:
–Mäh, wet is chik Lhawuk iwo hat'unfwaya.
38Wet Saúl ne'tek õhw'uyyenhi David lham lakhäy p'ante hiw'uyhichepej wet õhp'oyejpe let'okwep'ot, wet hätej ne'tek õ'tiyenphä lakawon'a tä chinaj. 39Tä wak'alh, David ifwuhatejlhi lakatnhat häp lakawak tä yäyit lhamej, wet yelhte tä w'elekejlhi tsi ihoyanhit'ahlä m'ayhayna. Mat yojkwet ifwenho Saúl tä yok:
–Iwohiyet'a tä ow'elekejlhi tähisna, tsi ohoyanhit'ahlä.
Tä mälhyejtso, ilanche ilhokej m'ayhaytso, 40wet ichuma letsut, wet t'ähi cinco tuntey tä niwusa tä tolajen tä ihi tewok lhäsaj, wet ithatho häp lelhuk tä ithat lhamche, wet ichuma lefwomthis, wet yiklhaye tä lhayämte häp Filisteo. 41Wet Filisteo hätej yiklhaye tä lhayämte David, wet lakawo tä ichäjlhi lefwamthi tä ichunch'oye häp lham.
David ilän Goliat
42Häpe tä Filisteo iyahin David, wet hiw'en tä häpe manse tä lete'pe isilataj wet chät. Wet yen w'et m'ayeka 43tä yok:
–¿Hä lhenn'o asinäja tä lefwitaj lelän n'oyej hal'ä?
Wet ithatej lhämet tä ni'isa David, tä yämeje laka dios lhey. 44Hätej ifwenho tä yok:
–¡Ho kana, tsi ow'enhihola hat'isan häp afwenchey lhäy'e tshätäy yämlek tufw!
45David ichulho tä yok:
–Am leho n'oye tä lhen akwelheleya häp akatnhat lhäy'e ahun. ¡Mat olham oho ame tä otay ahilä häp tä isej Owuk Dios tä laj letumfwaya, häp Dios tä niyatej Israel kanifwotas tä am letiyej aläkwyhanyaj! 46Fwalana Owuk hich'otla n'oye yämlek okalh amhi, wet oailänla wet oyisthilahlä etek. Wet Filisteo lhayis p'itseyhay ow'enhihola häp afwenchey lhäy'e tshätäy. Mälhnhiyejatso, ilhokej wichi tä i'pe honhat tä ihanhiyeja tä iche Dios tä ihi Israel, 47wet ilhokej häp lhamel tä ikana ihanhiyeja tä lham ihänhiyet'a õkatnhat wok õhun tä ifwayhthen laka wichi. Lham t'at tä Lewuk lhaka'tshayajna, wet lham tä hich'otla n'oyehen yämlek okalhi amel.
48Häp Filisteo lhayämte David, wet David häte ikelhtshi tä lhayämte Filisteo. 49Wet y'uytho lakwey häp lelhuk, wet itonphä tunte wet itihi lefwomthis, wet ifwomej tä ithatej häp Filisteo. Wet taj letacho wet tiyäjo, wet ichät katsi, lete'pe ihi honhat. 50Mälhyejtso tä David ikalhi Goliat. Tek lakatnhat ihi, tajlhame häp lefwomthis lhäy'e tunte tä ilänej. 51Wet inu alhoho tä ikele, tä ichäte ichuma häp Goliat lakatnhat, ilanhi tä ihi lehi wet ihämit tä ilän, wet yisitlä häp lhetek.
Häpe p'ante tä Filisteo lhayis hiw'enej tä y'il laka'tshayajwo tä lhamya, lhamel yikhen tä inukwe alhoho. 52Wet nech'e häp Israel lhayis lhäy'e iyhäj tä tälhe Judá, lhamel iwo lechosa tä t'änhen tä iwo laka'tshayaja, inukwephä tä ihänthä Filisteo lhayis yäk tott'aye Gat lhäy'e hupuy elh tä Ekrón lepe. Wet sip'älis tä Filisteo lhayis lep'itseyhay iche ilhokej n'äyij tä tälhe hupuy tä lhey Lepelis yäk ichäte Gat lhäy'e Ekrón.
53Tä Israel lhayis ileyej tä ihänthä, wet pile lhip tä Filisteo lhayis pajche ihi wet ichumahen m'ayhay tä ihi. 54Wet David ichuma häp Goliat lhetek wet ihäne Jerusalén, mat itichufwi lewukwe tä tsänt'äj häp laka'tshayajchal.
David lhaitäfwnhatej Saúl
55Tä Saúl pajche iyahinche David tä yik tä itayhlä Goliat, wet y'ätshane Abner, häp sip'älis kaniyat, wet yok:
–Abner, ¿atsi elh tä häpe tä lajcha häp mansetso?
56Abner ichulho tä yok:
–Tek ohanej, iwuk, ohanhiyejt'a ihi.
Rey yok:
–ätshane am.
57Tä mälhyejtso, häpe tä näm David tä ileyej tä ilän Goliat, wet Abner ihäne Saúl. David kamaj ichäjlhi Goliat lhetek. 58Wet Saúl y'ätshane tä yok:
–Fwen n'oho, manse, ¿atsi tä ajcha?
David ichulho tä yok:
–Ojcha häpe akawo Isaí tä lew'et Belén.