Amasías niyatej Judá
1Amasías hiw'en p'ante veinticinco nekchämis tä iwo tesa leniyatyaj, wet veintinueve nekchämis tä ihi Jerusalén tä iwoye niyat lechumet. Wet lako atsinha tä lhey Joadán tä lew'et p'ante Jerusalén. 2Wet Amasías is alhoho m'ak tä iwoye wet Lhawuk käjejlhi, mat Amasías tek imälhewek lehusek tä itiyej Lhawuk. 3Wet täjp'ante lhaikanchä tä ihi leniyatyaj, wet ilänhen ilhokej leniyatfwas tä lhamel ilän p'ante lajcha tä häpe rey. 4Mat nilänahen lhamel leles, tsi Lhawuk lhämet tä ihi Lehi tä Moisés laka Ley yop'antek, “Chik hin'o lhäs iwoye m'ak tä ni'isa, yej menyenej lajcha yämlek lelän. Wet chik lajcha wok lako iwoye m'ak tä ni'isa, yej menyenej lhäs yämlek lelän. Mat häp elh tä iwoye m'ak tä ni'isa, lham t'at tä letes ihi wet õ'län.”
Amasías laka nifwotas ilänhen p'ante Edom lhayis
5Wet Amasías ihutwek p'ante ilhokej hin'ol tä Judá lhayis lhäy'e Benjamín lhayis, wet hiw'enhathen lhamel, häp iyhäjpej tä lhalepuhfwas, wet sip'älis kaniyatey tä itetshan lhamel. Wet iwo t'ufwahtesa lhamel, tälhe tä hiw'en veinte nekchämis, wet iche trescientos mil (300.000) sip'älis tä kalelhäj wet wak'alhen yämlek iwo laka'tshayaja wet ihanejen tä ichäjthä lehunis lhäy'e laka'tshayajp'otes. 6Häte Amasías ichäjen p'ante cien mil (100.000) sip'älis tä khajayhen tä tälhe Israel, wet iwo haya, tiskanpe tres mil trescientos (3.300) kilos plata.
7Mat iche p'ante hin'o tä Dios lakawo tä ihoye Amasías wet ifwenho tä yok:
–Oka rey, yej chäj amche Israel kasip'älis. Tsi Lhawuk tek iyej Israel, ihiyejt'a Efraín lhayis. 8Mat chik am lewatlä chik lekhajyen aka sip'älis tä lech'otyene Israel lhayis yämlek lewo aka'tshayaja, Dios hich'othiyela atayhfwas yämlek ikalh amhiche. Tsi Dios lakhajyhayaj ihi yämlek hich'ote wichi wok iwit'äyen.
9Wet Amasías y'ätshane hin'o tä Dios lakawo tä yok:
–¿Mat atsihila m'ak tä mälhyej häp tres mil trescientos (3.300) kilos plata tä otiskanejpe naji Israel kasip'älis?
Häp hin'o tä Dios lakawo ichulho tä yok:
–Häp Lhawuk wuj m'ak tä hiw'en wet yämla wuj m'ak tä hiw'en amho, inuhla'pe täjtso.
10Wet Amasías itiyejche kanhi p'ante sip'älis tä tälhe Israel tä ihoye yämlek lhaithatche. Wet ichenhen, ne'tek lhamel yäple lew'et. Mat lhamel wuj tä tawäkwäye Judá lhayis, wet lewäkw ihi tä yäple lew'et.
11Mat Amasías wuj tä lhaikhajyen wet ihäne laka sip'älis honhat tä w'awulhchä tä lhey Nisoyw'et, wet ilänhen diez mil hin'ol tä Edom lhayis. 12Wet Judá lheley itsokanej diez mil iyhäj tä iläyhen, wet ihäne chenaj tä tojphä wet ithatchehchä tä tälhpe chenaj, wet ilhokej lhamel tä ichätchehchä p'ante wet wasiche yäk lhipey.
13Mat sip'älis tä Amasías ikawoyhlä p'ante tä n'äyejo tä iwo laka'tshayaja tä ne'tek lhamel yäple lew'et, wet lhamel tiyäjo honhates tä ihi Judá, tälhe Samaria yäk ichäte Bet-horón, wet lhamel ilänhen tres mil wichi wet ichäjen wujpe m'ayhay.
Amasías ileyej Lhawuk wet n'okwiyej dios lhayis iyhäj
14Tä pil p'ante Amasías tä ileyej tä ilänhen Edom lhayis, wet ichäj lhamel laka dios lhayis, wet itihi tä lham itayche wet n'okwiyej, yen laka dios lhayisa, wet iwunej incienso. 15Wet Lhawuk tawäkwäye Amasías wet ichene profeta yämlek ifwenho lhämet tä yok:
–¿Chäte tä len'okwiyej dios lhayis iyhäj tä tek ikalhi naji tä ifwayhthen laka wichi?
16Mat tä profeta yäme p'ante täjtso, wet rey ichulho tä yok:
–¿Atsi tä ahäpe yämlek lechufwenlhi rey? ¡Ch'eet, tejtso m'ayhay! ¿Hät lewatläk oailän?
Wet profeta noj p'ante tä yämlhi, mat iche elh lhämet tä ithatpe tä yok:
–Olham ohanej tä Dios iwatlä chik aitäyhat tä lewoye täjtso wet tek lech'ahuye m'ak tä ofwen amho.
Israel lhayis ikalhi Judá lhayis
17Wet Amasías tahuyej lech'otfwas. Tä ileyej, wet ithate lesilät häp Israel laka rey Joás tä Joacaz lhäs wet Jehú tä lecheyäs. Wet ifwenho tä yok:
–Ho n'oye, n'alew'enhenla.
18Mat Joás ichene lhämet tä itech'aynej täja tä yok:
–Häp ch'uthanil tä ihi Líbano ichene lhämet pänhichetek tä ihi Líbano wet yok, “W'enho äse häp olhäs yämlek yen ch'efwaya.” Mat iche p'ante tshäwet tä fwitsaj tä ihi Líbano wet t'äsche ch'uthaniltso. 19Matche, Amasías, am alechäjlhi wet lhok, “Lhek yahinya, olham okalhi naji Edom lhayis.” Is t'at. Mat athana olham ofwen amho, oyok, Mälhehi haw'et, yej lhekch'oye. ¿Wet chäte tä aley'uytho m'ak tä ni'isa tä tumenla amej wet tumenhiyeja Judá, n'isla amej?
20Mat Amasías tek hich'ahulhi, tsi mälhyej'attso m'ak tä Dios iwoyeje tä iwatlä chik yachaje letayhfwas, häp tä n'okwiyej p'ante Edom lhayis laka dios lhayis. 21Wet Joás tä Israel laka rey yik tä ihoye Amasías wet lhamel itaywek tä ihi honhat lhip tä lhey Fwala Wukwe tä ihi Judá kahonhat. 22Wet Israel kanifwotas ikalhi Judá lhayis, wet lhamel elh weihalhapej yikhen, yäple lew'etes. 23Wet Joás yen kweneka Amasías tä ihi Fwala Wukwe wet ihäne Jerusalén. Tä ichäte, wet iwasthi lefwamhat lhip, w'awulho ciento ochenta metros, tälhe Efraín lepe yäk ichäte lepe elh tä ihi letselhä. 24Wet ichuma ilhokej oro lhäy'e plata, lhäy'e ilhokej m'ayhay tä ichufwi Dios Lew'et tä õt'uhyene hin'o tä lhey Obed-edom. Wet hip'ajtej m'ayhay tä laha ihi tä ichufwi rey lew'et, wet ithatlä wichi tä yen lakwenkaya. Wet tä ileyej, yäple Samaria.
Lepes häp Amasías leniyatyaj
25Wet Amasías tä Joás lhäs tä Judá laka rey, wet quince nekchämis tä iläy p'ante tälhe tä y'il Joás elh tä Joacaz lhäs tä häpe Israel laka rey. 26Wet m'ayhay iyhäj tä iwoye, tälhe tä iwo tesa leniyatyaj yäk lepes, ihi t'at õlesaynekhi tä lhey “Reyes tä ihi Judá lhäy'e Israel.” 27Wet tälhe p'ante lewhäy tä ileyej Lhawuk, iche hin'ol tä t'uhläk ilän, wet häp tä yikch'oye Jerusalén wet tiyäje Lakis. Mat lhamel ihän yäk ichäte hupuy wet ilän. 28Wet õ'chäj letseyek, õ'thatpe yel'ataj tä õ'häne Jerusalén, wet õjänch'oye tä õ'tiyej lechätilis tseyhay tä ihi David laka Hupuy.