1Wet õ'fwenho Joab tä õyok, “Rey tafwlhi tä itichunch'oye lhäs Absalón tä y'il.” 2Wet ifwalatso wichi lakäjyaj nech'e häpe lelhakli, tsi lhamel ihanej tä rey tafwlhi'pe lhäs. 3Wet sip'älis lhaiskathen ifwalatso tä lhamel tiyäjo hupuy tä n'äfwenhen, mälhyej iyhäj tä nowayhen tä tälhe honhat tä õka'tshayaj ihi. 4Wet rey hip'o'pe lete'pe tä iwo lechosa tä t'änlhi tä yok:
–¡Olhäs Absalón! ¡Olhäs Absalón! ¡Olhäs, olhäs!
Joab yähäye David m'ak tä iwoye
5Wet Joab ihoye rey lew'et wet tahuyej tä yok:
–Fwalana len'äfwlhat ilhokej aka hin'ol, lhamel tä ifwayhat haw'atshancheyaj fwalamatna, lhäy'e ales, hach'efwas, lhäy'e atsinhay iyhäj tä lhewej. 6Fwalana len'älit tä katetshana aka sip'älis lhäy'e laka niyatey, wet lehumnhen wichi tä n'äyi amho wet len'äyihomche wichi tä aihumin. Fwalana nech'e ohanej tä am lehuminche chik iläy Absalón wet ilhokej olhamel oy'inhen. 7Athana nuphä tä letahuyej aka wichi yämlek lekhajyenej ämet. Tsi owoyeje olhämet Lhawuk lhey, oyok, Chik kawoyaye täjtso, tek ihichela elh hin'o tä imälhe amej honatsina. Wet täjna inuhla'pe ilhokej m'ak tä ni'isa tä i'amej, tälhe tä kamaj amanse yäk athana.
8Tä rey iläte Joab lhämet, yik tä ihoye hupuy lepe tä itayphä. Wet õ'wo siläta wichi tä rey itayphä tä ihi lepe, wet ilhokej wichi tä lhamel ihoye rey.
David yäpil
Ilhokej Israel lhayis pajche yäple lew'etes tä nowayhen. 9Wet nech'e lhamel yämthä tä yok:
–Rey David ifwayhatte n'amej lhatayhfwas. Ifwayhatte n'amej Filisteo lhayis, mat athana lham yikch'oye lhaka honhat, häp Absalón tä tumenej. 10Wet häpe naji Absalón tä n'amelnaj tä n'atshupyene yämlek häpe lhaka rey, wet y'il tä ihi õka'tshayaj. Tä mälhyejtso, ¿atsi m'ak tä tumenej tä newache elh tä yok, “Is chik pil rey David”?
11Wet ilhokej m'ak tä Israel lhayis yäme yäk ichäte rey David. Wet ichene lhämet häp sacerdotes Sadoc lhäy'e Abiatar, wet ifwenho lhamel tä yok:
–Mäh hoyaye häp hin'ol tä thänhäy tä ihi Judá. Ätshanaye tä atsi m'ak tä tumenej tä nikelita tä t'än n'oye tä oyäple oniyatyaj lew'et. 12Fwenayhola lhamel, olak, “Ahäpehen rey David lepuhfwas, alaka wichi t'at. Isit'ak ahäpe iyhäj tä lepes lheley tä ichätyene leniyatyaj.” 13Wet fwenayhola Amasa tä lham häpe elh tä olhip t'at. Tälhe fwalana häpehila oka sip'älis kaniyat tä ihihla Joab lew'et. Wet chik olham n'am woye, is chik Lhawuk yäm äytajche letasnhayaj tä iti n'oyej.
14Wet mälhyejtso p'ante tä David ikalhi häp hin'ol tä ihi Judá letichunhayaj. Wet mälhyej chik hin'o weihalha tä lhamel iwo cheneka tä t'äne rey chik pil, lhäy'e ilhokej leniyatfwas. 15Tä mälhyejtso, rey David yäpilche len'äyij wet ichäte tewok tä Jordán. Wet hin'ol tä tälhe Judá lhamel ihoye Gilgal yämlek ichutlä rey wet iwo t'unfwaya tä inuho tewok.
Simey ihohlä David wet David itäyhat letes tä pajche iwoyeje m'ak tä ni'isa
16Wet hin'o tä lhey Simey tä Gera lhäs tä tälhe wichi tä tälhe letes Benjamín, tä hanlä tä lew'et Bahurim, ikelhi tä yikche hin'ol tä tälhe Judá yämlek ichutlä rey David. 17Wet mil häp hin'ol tä tälhe letes Benjamín tä iwo lhäy'eya. Wet Siba tä Saúl lew'et lheley tä lakawo, hätej lham ikele tewok, lhäy'e quince leles, lhäy'e veinte lakawos. Wet lhamel ichun tä ichäte, ichunch'oye rey. 18Wet lhamel tiyäjo õlhijtshanw'et yämlek iwo t'unfwaya rey lew'et lheley tä inuho tewok, tsi lhamel t'uhläk lhayäm islä rey. Wet täjp'ante rey ataj yisthiho tewok, wet Simey tä Gera lhäs t'upihchä tä ihoye 19wet tahuyej tä yok:
–Olhaip'altsen ame, owuk rey, yej leti n'oyej otes wet yej letichunche m'ak tä ni'isa tä olham tä akawon'o owoyej ame häp ifwala tä lhekch'oye Jerusalén. Iwuk rey, yej lhen ahuseka, 20tsi olham tä akawon'o otäfwel lhamej tä owoye osukyaj. Wet fwalamatna ohäpe elh tä ichun tä näm tä tälhe Israel lhayis iyhäj tä tumej tafwojnhiye, wet oho ame yämlek ochum ahilä.
21Wet Abisay tä Sarvia lhäs tahuy tä yok:
–¡T'uhawetej chik õ'län Simey, tä lham tä itayhte lhämet tä ni'isa rey tä häpe elh tä Lhawuk itshupiye!
22Mat David ichulho tä yok:
–¡Täjna y'ajit'a amehen, amel tä aSarvia leles! ¿Chäte tä aley'uytho m'ak tä in'oyej wet alhen otayhfwasa? Athana ohanej tä ohäpe Israel laka rey. Tä mälhyejtso, fwalana tek ihichela elh tä õ'län tä ihi Israel.
23Wet rey tahuyej Simey tä yok:
–Owoyej ame Lhawuk lhey tä tek õ'ailänla.
Mefi-boset ihohlä David
24Hätej Saúl lhäs Mefi-boset tä ichumlä rey. Tälhe ifwala naji tä yik rey wet yäk pil tä tefwayej lewit'äy, Mefi-boset kamaj nilejachehen lepach'ol, wet nistache lepäsey, wet nilejahen lakhäy. 25Wet yikch'oye Jerusalén yämlek ichumlä rey. Tä ichäte, wet rey tahuyej tä yok:
–Mefi-boset, ¿chäte tä kaneka n'okwe tä oyik naji?
26Wet Mefi-boset ichulho tä yok:
–Owuk rey, okawo tä ikan n'oyej. Mälhyej tä ohäpe tsufwlaj, wet ofwenho naji okawo tä one'tek iwaklhat asno yämlek oi'pe tä oyik amche. 27Mat lham isitäyenn'o amej, owuk rey. Mat am ahätet iwoye Dios laka ángel, tä mälhyejtso, is chik lewoye m'ak tä am lehuminche. 28Tsi ilhokej ojcha lew'et t'uhawetej tä lelänhen p'ante. Mat olham tä lewahin n'oyej tä ochufwipej amej tä let'ek, owuk rey. Tä mälhyejtso, naya t'at, ihichet'a m'ak elh chik ot'alh ame.
29Tä rey iläte Mefi-boset lhämet, wet yok:
–Is t'at, naya t'at ämet. Athana oyachaj ame aka honhat, am lhäy'e Siba, yämlek lew'enyejchehen.
30Mat Mefi-boset ichulho rey tä yok:
–Is chik lham tä lewuk ilhokej. Tsi olham, tä ow'en tä owuk rey pil wet naj wit'äya, wet otamsek ihi.
Barzilay ihohlä David wet David hip'altsen
31Hätej p'ante Barzilay tä Galaad lhele tälhe Rogelim yämlek iwo t'unfwaya rey tä yistho Jordán, wet t'uhläk iwo tsilhekayej. 32Barzilay häpe hin'o tä thaläkw, hich'ut, hiw'en ochenta nekchämis. Wet täjnaj rey ihi Mahanaim, Barzilay hiw'enho ilhokej m'ak tä iwatlä, tsi häpe hin'o tä wuj m'ak tä hiw'en. 33Wet rey ifwenho tä yok:
–Nek n'okwe tä ohoye Jerusalén wet ot'uhla ame kanhi.
34Mat Barzilay ichulho rey tä yok:
–Owuk rey, nipitaja lewhäy chik kamaj oläy. Oyenek ohanhiyejt'a owoyneje chik oyik amche tä lehoye Jerusalén. 35Tsi olham athana ow'en ochenta nekchämis. Noj tä oläte tä akäj m'ak tä otufw lhäy'e tä oyäyej, wet tek iwoye chik oyäme tä is wok ni'isa, chik akäj wok ni'akäja. Häte niwuja tä oläte lechos hin'o wok atsinha tä ichoylhi. Elak ohäpe elh tä ainahhatlhi, owuk rey. 36Ts'ilak tä owo hat'unfwaya tä lenuho tewok. Tsi tek t'uhawetej chik lew'en n'oho m'ak tä lhämetso. 37Olhaip'altsen ame, owuk rey, chik lech'anlha n'oye tä oyäple hupuy tä ow'et, yämlek oikanhi tä oy'il lhäy'e chik õjän n'och'oye tä oiyej olhokwey. Mat ikana elh akawo, häpe olhäs Kimham. Is chik lham yik amche, owuk rey, wet eneje lham m'ak tä am lehuminche.
38Tä rey iläte Barzilay lhämet, wet yok:
–Is chik nek n'okwe Kimham, wet owohiyejela lham m'ak tä am lewatläk oyene. Wet ilhokej m'ak chik let'alh n'oye owohiyela.
39Wet ilhokej häp wichi tä yistho Jordán. Wet tä rey tiyäjo tewok, hits'u Barzilay lech'alo wet itiyej lakäpfwayaj tä is. Wet Barzilay yäple honhat tä lew'et. 40Wet rey lham ihoye Gilgal, lhäy'e Kimham tä yikche. Wet ilhokej Judá lhayis wet lechowej Israel kawichi tä lhamel iwo t'unfwaya.
Judá lhayis lhäy'e Israel lhayis lhamel inahutpe rey
41Wet ilhokej Israel lhayis tä ihoye rey, wet lhamel tahuyej tä yok:
–¿Chäte tä häpe opuhfwas tä Judá lhayis tä lhamel aichäj, tä ts'ilak lhamel tä iwo äy'eya, lhäy'e haw'et lheley, lhäy'e ilhokej aka sip'älis, tä amel lhistho Jordán?
42Wet Judá lhayis ichulho Israel lhayis tä yok:
–Häp tä rey häpe olhamel oelh, tek tofwe kanhi. Newache m'ak tä tumenej tä amel lewäkwäyhen. ¿Hä olhamel otufw m'ak tä tälhe rey, wok olhamel ochuma m'ak tä olhamel olhayen lewuka?
43Wet Israel lhayis yok:
–Lhek yahinya, olhamel ohäpehen wichi tä tälhehen diez otetsel, lhäy'e lhip tä onu atapehen. T'uhawetej tä David häpe olhamel tä oka rey. ¿Atsi m'ak tä tumenej tä amel lhen w'et m'ayeka olhamel? Olhamel naji tä ochun tä ot'uhläk pil häp rey.
Mat Judá lhayis lhäy'e lhip tä äytajchehen lhämtes tä iwoyeje Israel lhayis.
