Dios laka wichi letayhfwas nämla tä tälh tafwojyhiye wet ihänhiyela honhat tä kalew'eta pajla'tha setenta nekchämis
1Tä nichäte cuatro nekchämis tä rey Joaquim tä Josías lhäs häpe niyat tä ihi Judá, Lhawuk tahuyej Jeremías tä isukunej lham lhämet tä ichene nilhokej wichi tä ihi Judá. Täjtso häpehte nekchäm tä ichun tä rey Nabucodonosor ihi leniyatyaj tä ihi Babilonia. 2Wet profeta Jeremías iwo silätayej Judá lheley lhäy'e wichi tä lew'et Jerusalén häp Lhawuk lhämet tä yok:
3–Veintitrés nekchämis tä Lhawuk yämpej n'oye, talhe nekchäm trece tä rey Josías tä Amón lhäs niyatej Judá pajtha nämena. Wet olham ofwelpej amhohen häp Lhawuk lhämtes, mat amel letach'ahuhiyet'a. 4Tej tä lham ichenpej amehen lakawos profetas, mat tek letach'ahuyaye lhamel, lewohit'a lahaya. 5Lhamel yopejkwe, “Leyache akeyis lhäy'e m'ak tä ni'isa tä lewoyaye, häpkhilek lajit lepesa tä lhewhi honhatna tä Lhawuk hiw'enho p'ante achätilis lhäy'e tä yen haw'eta pajla'tha tiyäj'attsiy. 6Yej n'okwiyej dios lhayis iyhäj wet yej lhen awuhuya lhamel. Yej wäkwyhayen Awuk Dios tä len'okwiyej dios lhayis tä akwey lhenhay, häpkhilek lham nitiya amejen awit'äyhyaj.”
7“Mat amel letach'ahuhiyet'a Awuk lhämtestso. Lewäkwyhayen häp lham tä len'okwiyej dios lhayis tä akwey lhenhay, wet häp tä amel t'at tä alewit'äynhen. 8Tä mälhyejtso, Lhawuk tä laj letumfwaya yok, Tä amel katach'ahuyaye olhämtes, 9ot'änhiyela nilhokej wichi tä ihiche honhatil tä tumej tafwojyhiye, wet äp ot'änhiyela häp Nabucodonosor, rey tä ihi Babilonia tä oyen okawoya, häpkhilek lhamel nämhen wet iwo laka'tshayajayej honhatna, lhäy'e wichi tä ihi, lhäy'e nilhokej wichi iyhäj tä laka honhatil iwhäye honhatna. Otäyhthila lhamel, oyämlat nofwej. Häpkhila m'ak tä tanhoch'ay wet õyenla n'oläkwika. 10Wet owohla lepesa lakäjyajay lhäy'e tä itenhen letenkay, wet nemla õ'läte lhamel tä tawhayeyhen lepak tä iwo lakäjyaja. Nemla iche fwelhey lepakas, wet n'ochäkw nemla n'äle. 11Wet nilhok honhatna tä wasihichela, wet wichi tä oyämetso oyenlat lewuka rey tä ihi Babilonia pajla'tha setenta nekchämis.
12“Wet chik tajyäme lewhäytso, otasnhila'pe m'ak tä ni'isa tä Babilonia laka rey lhäy'e laka wichi iwoye. Wet owasthihila laka honhat wet tats'anihila'pe pajla'tha tiyäj'attsiy. Olham tä ohäpe Dios tä matche olhämet täjtso. 13Othatlatpe lewit'äyhyaj honhattso, häp tä omatitche nilhokej olhämtes tä ihi lehina tä Jeremías yen lhämeta tä itiyej wichi tä i'pe honhat. 14Tsi häp tä wichi tä ihiche honhatil, lhäy'e reyes tä lakhajyhayaj ihi, lhamel lhayenla Babilonio lhayis lewuhuya, häpkhilek olham owo lahayayej m'ak tä ni'isa tä iwoye.”
Lhawuk letasnhayaj tä itiyej wichi tä ihiche honhatil
15Lhawuk tä Israel laka Dios yäm n'oye tä yok:
–Chuma n'olhäthina tä hat'es tä häpe owäk tapoyej, wet yäynejen nilhokej häp wichi tä ihiche honhatil tä ochen ame. 16Chik lhamel iyäyej, tan'ajiyejawethä, tehlat iwoyek lhaich'isukyenhen, tsi wuj tä otiyej lhamel oka'tshayaj.
17Wet olham otchumlä n'olhäthi tä tälho Lhawuk takwey, wet oyäynejen nilhokej häp wichi tä ihiche honhatil tä lham ichen n'oye. 18Oyäynejen Jerusalén lhäy'e hupuy tä ihi Judá, op'ajtej laka reyes lhäy'e leniyatfwas, häpkhilek hat'es tä häpe Lhawuk lewäk itäyhthen lhamel wet nem wo m'ak chik imälhhi, tajlhama tä tanhoch'ayphä honhat. Wet elh chik häpe chik t'uhläk lewit'äyhyaj iyej elh, yohlak, “Is chik atet iwoye Judá lheley tä matche tä lewit'äyhyaj ihi.” 19Wet äp oyäynej hat'estso häp Egipto laka rey, lhäy'e leniyatfwas, lhäy'e lech'otfwas, lhäy'e nilhokej wichi tä ihi laka honhat, 20wet lhäy'e iyhäj tä w'enhache lhamejen tä iyej. Äp oyäynej reyes tä ihi honhat tä lhey Us, lhäy'e reyes tä ihi Filisteo lhayis kahonhates tä Askalón, Gaza, Ekrón, lhäy'e Asdod lhip tä imälhhi. 21Wet äp oyäynej wichi tä ihiche Edom, Moab wet Amón, 22wet reyes tä ihi Tiro lhäy'e Sidón, wet reyes iyhäj tä laka honhatil iwhäye lewomekitaj Mediterráneo. 23Wet äp oyäynej wichi tä lew'etes Dedán, Tema, wet Buz, lhäy'e wichi tä yähäs häp t'asi w'ole, 24lhäy'e reyes tä ihi Arabia lhäy'e iyhäj tä niyatej wichi tä ichehen ts'anis. 25Wet äp oyäynej reyes tä ihi Zimri, Elam, lhäy'e Media, 26wet reyes tä niyatejen honhatil tä atott'ahomche lhäy'e tä atosehen tä tumej tafwojyhiye. Wet häp tä tetso, oyäynej nilhok niyatey lhäy'e wichi tä i'pe honhat. Tä lepese, häp Babilonia laka rey tä iyähiyeja.
27Wet nech'e Lhawuk äp yäm n'oye wet yok:
–Fwenho lhamel tä olham tä ohäpe Israel lhayis Lewuk Dios tä laj letumfwaya one'tek lhamel iyähi n'olhäthi tä owäk tapoyej, pajla'tha w'oknhas wet tach'uyejwethä, wet nichätche katsi wet nemhit nechephä, tsi häp tä wuj tä otiyej oka'tshayaj lhamel. 28Wet chik lhamel nit'uyahläk iyäyej n'olhäthi lhele, fwenhola lhamel olhämet tä oyok, Iwohiyet'ak kayäyayej. 29Tsi tä ochunkatej Jerusalén, häp hupuy tä ot'amajchet, tä otiyej lewit'äyhyaj, wet häp tä amel tek letefwayhiyeja otasnhayaj. Otasnhila t'at amel, tsi häp tä ochene oka'tshayaj nilhokej wichi tä i'pe honhat. Olham tä ohäpe Dios tä laj letumfwaya olhämet täjtso.
Lhawuk iwo hayahlä laka wichi tä akachuhantses
30“Wet am, Jeremías, fwenhomche lhamel nilhokej olhämtesna, ok,
“Lhawuk ifwitsenej lechos tä tälhe
Lew'et tä T'amajchet tä ipuleye,
tet iwoye pelhay tä y'ip tä y'ajpe laka honhat.
Lhawuk tatayhlä nilhokej wichi tä i'pe honhat,
äytajiy lepak, tet iwoye hin'o
tä t'än tä t'äsiche uvas.
31Pitsaje pajtha nichät honhat lepese,
tsi itiyej letes wichi.
Itihiyeja lakalelhthayaj
nilhokej lhamel tä i'pe honhat,
wet ilänla iyhäj tä ni'isahen.
Lhawuk lham t'at tä lhämet täjtso.”
32Wet äp Lhawuk tä laj letumfwaya yok:
“Iche m'ak tä wuj tä ni'isa
tä inuye honhatpej tä wichi ihi,
tä mälhyej at iwoye pelhay tä wuj
tä tälhe honhat lepes.”
33Häp iyhäj tä Lhawuk ilänhen ifwalatso,
lep'itseyhay lhahila'pe honhat,
tälhe lepes pajla'tha taji lepes elh.
Wet ihichet'ala elh chik y'äyen,
wet ihichet'ala elh chik ihutwek
lep'itseyhay chik tajänchehlä.
Lhahilatpe honhat, tehlat iwoye y'amhuy tä õ'wom.
34¡Änhen tä letafwchehchä,
amel tä ahäpehen wichi laka niyatey
lhäy'e tä Lhawuk y'uhyene laka wichi!
Ch'olalhi'pe honhat,
tsi häp tä näm t'at lewhäy häp n'olänyaj,
wet amel õ'ailänhihena,
õ'aitech'aynhiyejat tson'atas
tä yätajen tä õ'länhen.
35Wichi laka niyatey tek isakanhiyejak yikhen.
Lhamel tä Lhawuk y'uhyene laka wichi
ihanhiyejt'alak lhaiwoyneja chik lhayämthen.
36-37Lhamel t'änhen tä tafwchehchä,
tsi häp Lhawuk lewäk itiyej laka honhat
wet iwasthiche lhipey tä ischephä.
38Lhawuk yikch'oye lew'et,
tet iwoye t'owalhaj tä yikch'oye lhokwe,
wet honhat nemhit is.
Tsi häp tä äytaji Lhawuk lewäk,
wet ichene laka'tshayaj wichi.