Acab lhaiwaklhat yämthilek inuye honhat tä hupuy ihi tä lhey Ramot
1Ihi tres nekchämis tä Aram lhayis lhäy'e Israel lhayis nemhit tachum. 2Tä nichäte tres nekchämis, wet Judá laka rey Josafat t'isiykaye häp Israel lhayis laka rey Acab. 3Wet Acab yäme häp lech'otfwas wet yok:
–Amel lehanayej tä honhat tä Ramot tä ihi Galaad n'amel tä n'alewuhuy. ¿Chipte tä kay'attayahlä Aram lhayis laka rey häpkhilek y'asoyej?
4Wet tay'ätshane Josafat wet yok:
–¿Hä lenekla n'okwe chik onuye Ramot tä ihi Galaad?
Josafat nichulho wet yok:
–Olham lhäy'e oka sip'äl, lhäy'e lew'utey yel'atas, olhamel olhaip'ajtit amej lhäy'e aka nifwotaj. 5Mat is chik y'achunkat tä n'at'ukwe chik häpe Lhawuk lenech'ethayaj m'ak tä y'awoye.
Profetas ifwenho rey m'ak tä lhamel letichunhayaj, khit'a Lhawuk letichunhayaj
6Rey Acab t'äne cuatrocientos profetas, wet tay'ätshane, yok:
–¿Hä is chik onuye Ramot tä ihi Galaad, wok n'am nuye?
Lhamel nichulho wet yok:
–Nuye, tayhlä. Lhawuk tach'otla ame yämthilek lekalhi.
7Mat Josafat tay'ätshane Acab wet yok:
–¿Hä newache elh profeta chik ichena häpkhilek n'aisej chik y'aty'ätshane Lhawuk?
8Acab nichulho Josafat wet yok:
–Kamaj iche tefwaji profeta tä n'aisej chik y'aty'ätshane häp Lhawuk. Häpe Micaías, Imla lhäs. Mat matche tä on'äyiho, tsi chik oty'ätshane, ts'ilak owit'äyhyaj tä ifwel n'oho. Ohanhiyejt'a chik ifwel n'oho m'ak tä is.
Josafat yok:
–¡Kha, yej woynejatso ämet!
9Wet Acab t'äne häp lech'otfwa wet yok:
–Ukwe Micaías, Imla lhäs. Is chik yokwet näm.
10Wet Israel lhayis laka rey Acab lhäy'e Judá laka rey Josafat, lhamel taw'uyhiche lakhäy tä leniyatyaj w'uyis, tatayhichephä t'at leniyatyajw'etes tä ihi plaza tä ihi Samaria lepe. Wet nilhokej profetas tä iwo profeta lhämeta tä ihi tä lhamel tatache. 11Wet Sedequías, Kenaana lhäs, yenlhi lech'ul tä lechinhas, wet t'än, yok:
–Lhawuk lhämet yok, “N'och'ulna ilänhihena Aram lhayis pajla'tha nofwej.”
12Wet nilhokej profetas lhamel lhämet häpe t'at tä inityenej rey, yok:
–Nuye Ramot tä ihi Galaad, lekalhihila, Lhawuk tach'otla ame.
Micaías ifwenho Acab häp m'ak tä matche
13Wet hin'o tä õ'chen tä t'ukwe Micaías, yäme wet yok:
–Lhek yahinya, nilhokej häp profetas lhämet tefwaj'atni. Ihichet'a elh chik w'enha lhamej lhämet tä ifwenho rey tä ikalhihila letayhfwas. ¡Huwa ämlhi, is chik ämet hätet iwoye lhamel lhämet! Fwenho t'at häp rey tä ikalhihila t'at letayhfwas.
14Micaías nichulho wet yok:
–Lhawuk ihanej tä matche olhämet, tä oyenla lhämeta lham lhämet tä isukun n'oyej chik oyen lhämeta.
15Wet Micaías ihoye rey, wet rey tay'ätshane, yok:
–Micaías, ¿hä is chik olhamel onuye häp Ramot tä ihi Galaad, wok n'am nuye?
Micaías nichulho wet yok:
–Nuye t'at, lekalhihila. Lhawuk tach'otla ame.
16Mat rey yok:
–¿Chihtefwas lewhäyes tä onityen amej chik kafwela n'oho m'ak tä kamatache chik tälhe Lhawuk?
17Micaías yok:
–Lhawuk ipäyen n'oye tä nilhokej Israel lhayis kanifwotas w'et ifwtsat'atpehen häp chenhas, hätet iwoye tson'ataspej laj lewoya. Wet Lhawuk yok, “Äp lewuk ihihit'a. Is chik elhpej letamsek ihi, yäple t'at lew'et.”
18Tä Acab iläte Micaías lhämet, wet yäme häp Josafat wet yok:
–¿Hä kahäpeya tä ofwelmat amho? Profetatsi ihanhiyejt'a chik ifwel n'oho m'ak tä is. Tajlhama owit'äyhyaj tä ifwel n'oho.
19Wet Micaías y'isej elh lhämet wet yok:
–Ch'ahuye Lhawuk lhämet tä oyen lhämeta. Ow'ene Lhawuk tä tatayhiphä leniyatyajw'et, wet nilhokej pule lheley tä lhaihute. Takasthen tä ihi lhip tä lefwomkat lhäy'e lhip tä lets'amkat. 20Wet Lhawuk tay'ätshane lhamel wet yok, “¿Atsihilak inityenej Acab chik inuye Ramot tä ihi Galaad, häpkhilek y'il?” Lhamel tay'ätshan lhamehen wet yok, “¿Atsi m'ak tä y'awoye?” 21Wet iche tefwaji espíritu tä ihoye Lhawuk wet yok, “Olhamlak okanej.” Wet Lhawuk yok, “¿Atsihila m'ak chik lewoyneja yämthilek lekanej?” 22Lham nichulho wet yok, “Ohohiyela, oyämyenhiyejlhila lhämtes tä kamatachehen nilhokej häp rey laka profetas.” Tä Lhawuk iläte, wet yok, “Is t'at atichunhayaj. Mäh t'at, woynejatso m'ak tä lewoyeje.”
23Wet Micaías yäme rey Acab wet yok:
–Athana wet nech'e lehanej t'at tä Lhawuk itihiche nilhokej aka profetas lak'as häp espíritu tä lhämtes kamatachehen. Tsi nichäte lewhäy tä Lhawuk hiw'en amho awit'äyhyaj.
24Wet Sedequías, Kenaana lhäs, lhayämte häp Micaías, wet y'ajej takwech'o elh ch'alo wet yok:
–¿Chiwoye chik lefwitaj Lhawuk laka espíritu yikm'at n'och'oye wet häp tä yämlhi amho?
25Micaías nichulho wet yok:
–Lehanhiyeja t'at chik nichäte ifwala tä let'uychufwi hup chik häpe tä leweskatlä atayhfwas.
26Wet Acab tahuyej lakawos wet yok:
–Chumaye Micaías, häne hupuyna laka gobernador Amón lhäy'e olhäs Joás. 27Fwenhola tä olham tä ot'uhläk õ'tihi n'op'onthi, wet is chik ts'ilak t'at pan lhäy'e inät tä õhw'enho ifwalapej pajla'tha otpil, otfwayej otayhfwas.
28Micaías yok:
–Letapinhila t'at, letafwayhiyeja atayhfwas, chik kamatache tä Lhawuk lhämet n'oyej. ¡Mat letapinhit'ala!
Õ'län Acab
29Wet Israel lhayis laka rey Acab lhäy'e Judá laka rey Josafat, lhamel yikhen tä tatayhlä hupuy tä Ramot tä ihi Galaad. 30Wet Acab tahuyej Josafat wet yok:
–Chik otiyäjo n'oka'tshayaj, wet owo lakhäy iyhäja. Wet am häp tä is chik letaw'uyhiche am akhäy tä aniyatyaj lew'uyis.
Wet Acab iwo iyhäja lakhäy wet tiyäjo n'oka'tshayaj. 31Wet Aram laka rey tahuyej sip'äl kaniyatey tä ihi treinta y dos tä yikchufwi kaletas tä n'oka'tshayajchal. Wet yok:
–Yej yatchen elhaj wichi. Ts'ilak t'at Israel lhayis laka rey tä ukwe, häp tä is chik lelän.
32Häpet tä sip'äl kaniyatey tä yikchufwi kaletas tä n'oka'tshayajchal hiw'ene Josafat, fwitaj häpe Israel lhayis laka rey. Wet lhamel ilunej tä lhaihutej, t'uhläk ilän. Wet Josafat t'än, t'uhläk iche elh tä ifwayhat. 33Tä lhamel hiw'en tä kahäpeya Israel lhayis laka rey, lhamel ileyej tä t'uhläk ilän. 34Wet iche sip'ä tä w'et tafwomej t'at lech'äha, itayhte Israel lhayis kasip'äl, yiwetpe Acab, yiwtho lew'uyis tä laka'tshayajchal lepesey tä tijwek. Wet Acab tahuyej hin'o tä yikchufwi laka kaletaj wet yok:
–Tilhkathi kaletaj, mähat n'och'oye n'oka'tshayaj. Oisit'a, matche tä otfwoyho.
35Ifwalatso matche tä äytajche n'oka'tshayaj. Wet Acab lhaitsoklhi t'at tä takasthi laka kaletaj, iyahne t'at letayhfwas Aram lhayis. Tä honaj y'il, lew'oyis nitsäyho t'at laka kaletaj. 36Häpet tä y'uy ifwala, wet pitsaje n'opak tä tälho Israel lhayis kasip'äl, yok:
–¡Elhpej is chik yäple laka honhat!
37Tsi häp tä y'il rey. Wet nech'e õyikchufwi lep'itsek, õ'häne Samaria wet õtjänlä. 38Wet õ'lej kaletaj, õ'häne inät tä ihi Samaria, häp inät tä atsinhay tä kain'oyaj länhay inayhipej, wet asinhäs inap'u Acab lew'oyis. Häp Lhawuk lhämet tä lhaimatitche tä lakawo yen lhämeta.
39Häp m'ayhay iyhäj tä Acab iwoye, lhäy'e häp rey lewukwe tä lham ne'tek õyenejlhi elefante tsotey, lhäy'e häp honhates tä wus tä ne'tek õyenchelhi, ihi t'at n'olesaynekhi tä lhey “Reyes tä ihi Israel.” 40Wet tä y'il, nech'e ihoye lechätilis, wet lhäs tä lhey Ocozías häp tä icheyäjo lajcha leniyatyajw'et.
Josafat niyatej Judá
41Ihi cuatro nekchämis tä Acab niyatej Israel, wet Josafat, Asa lhäs, nech'e iwo tesa tä lhayen niyata tä ihi Judá. 42Hiw'en p'ante treinta y cinco nekchämis tä iwo tesa leniyatyaj, wet veinticinco nekchämis tä ihi Jerusalén tä iwoye niyat lechumet. Wet lako lhey Azuba, Siljí tä lhäse. 43Wet Josafat is alhoho m'ak tä iwoye, ilehichet'a m'ak tä is tä lajcha Asa iwoye p'ante, wet Lhawuk akäjejlhi. Mat tach'anlhaye t'at tä tek õ'wasthiche n'on'okhayajw'etes tä ihi chenhas, häp tä wichi kamaj ilehiyejt'a tä ihoye lhipeytso yämthilek iwunej incienso wet ilän itshätäy tä yen n'okhayajayej lecheyälis.
44Wet Josafat lhäy'e Israel lhayis laka rey, lhamel yenlhi lhämet tä isit'ak lhayen letayhfwasa. 45Wet m'ayhay iyhäj tä Josafat iwoye, lhäy'e tä t'otle t'un, lhäy'e tä ihoye n'oka'tshayaj, lhamel ihi t'at n'olesaynekhi tä lhey “Reyes tä ihi Judá.” 46Wet Josafat yokosch'oye honhat nilhokej wichi tä iwo lakain'oyajahi n'on'okhayajw'etes tä fwitaj ikäjyenlhi laka dios lhayis. Häp wichitso lhamel imälhehi p'ante honhat tä Josafat lajcha Asa ihi leniyatyaj.
47Häp ifwalastso ihichet'a p'ante rey tä ihi honhat tä Edom. Tajlhamat gobernador tä ihi.
48Wet Josafat ne'tek õyenchelhi barcos tä wustas, tsi t'uhläk yike oro tä ihi Ofir. Mat yikhihent'a barcos, tsi häp tä lewit'äyhyaj ihi, wasiche tä ihi Esión-geber. 49Wet Ocozías, Acab lhäs, tay'ätshane Josafat wet yok:
–¿Hä is chik okawos yikche akawos tä ihiche barcos?
Mat Josafat iwohiyet'a.
50Tä Josafat y'il, nech'e ihoye lechätilis, wet õtjänlä, õ'tiyej lhamel lep'itseyhay tä ihi David laka Hupuy. Wet lhäs tä lhey Joram häp tä icheyäjo lajcha leniyatyajw'et.
Ocozías niyatej Israel
51Ihi diecisiete nekchämis tä Josafat niyatej Judá, wet Ocozías, Acab lhäs, nech'e iwo tesa tä lhayen niyata tä ihi Israel. Wet täkwfwas nekchämis tä ihi Samaria tä iwoye niyat lechumet. 52Mat iwoye m'ak tä ni'isa wet Lhawuk y'ulhanej lakeyis. Tsi iten lajcha lhäy'e lako lakeyis, lhäy'e m'ak tä Jeroboam, Nabat lhäs, iwoye p'ante tä tamenej p'ante tä Israel lhayis iwo lech'isukyaja. 53Wet Ocozías n'okwiyej Ba'al wet yen lewukwa, wet häp tä iwäkwyhaynej Lhawuk tä Israel lhayis laka Dios, mälhyej tä lajcha iwoye p'ante.