Joacaz niyatej Judá
1Wichi itshupyene Joacaz tä Josías lhäs tä lhamel yen laka niyata tä icheyäjo lajcha lew'et tä ihi Jerusalén. 2Joacaz hiw'en p'ante veintitrés nekchämis tä iwo tesa leniyatyaj, wet tres iwel'as tä ihi Jerusalén tä iwoye niyat lechumet. 3Wet Necao tä Egipto kaniyat isoyej p'ante leniyatyaj, wet inityenejen wichi tä ihi ilhokej honhat yämlek tiskanpe tres mil trescientos (3.300) kilos plata lhäy'e treinta y tres kilos oro. 4Wet Necao ichuma häp Joacaz lech'inij tä lhey Eliaquim wet yen niyatayej Judá lhäy'e Jerusalén. Wet iwo lhey elha, yen lheya Joaquim, wet ichäje Egipto lechila Joacaz.
Joaquim niyatej Judá
5Joaquim hiw'en p'ante veinticinco nekchämis tä iwo tesa leniyatyaj, wet once nekchämis tä ihi Jerusalén tä iwoye niyat lechumet. Mat isit'a m'ak tä iwoye, wet Lhawuk Dios y'ulhanej lakeyistso. 6Wet Nabucodonosor tä Babilonia laka rey näm tä itayhlä, wet itsoklhi wet yäyitlhi tä yen t'akaya chinhas wet ihäne laka honhat. 7Wet ichuma m'ayhay iyhäj tä laha ihi tä ihi Lhawuk Lew'et, wet ihäne Babilonia wet itihi lewukwe tä leniyatyajw'et.
8Wet m'ayhay iyhäj tä Joaquim iwoye, lhäy'e lakeyis tä hich'atej tä ni'isahen, lhäy'e letes tä õ'tiyej, ihi t'at õlesaynekhi tä lhey “Reyes tä ihi Israel lhäy'e Judá.” Wet lhäs tä lhey Joaquín häp tä icheyäjo lajcha leniyatyajw'et.
Õyen kwenkaya Joaquín lhäy'e wichi tä õ'chäje Babilonia
9Joaquín hiw'en p'ante ocho nekchämis tä iwo tesa leniyatyaj, wet tres iwel'as lhäy'e diez ifwalas tä ihi Jerusalén tä iwoye niyat lechumet. Mat isit'a m'ak tä iwoye wet Lhawuk y'ulhanej lakeyis. 10Wet tä lewhäy tä nawop rey Nabucodonosor ne'tek õ'häne Babilonia, lhäy'e m'ayhay tä laha ihi tä ichufwi Lhawuk Lew'et. Wet Nabucodonosor itshupiye Joaquín lewithok tä lhey Sedequías wet yen niyatayej Judá lhäy'e Jerusalén.
Sedequías niyatej Judá
11Sedequías hiw'en p'ante veintiún nekchämis tä iwo tesa leniyatyaj, wet once nekchämis tä ihi Jerusalén tä iwoye niyat lechumet. 12Mat isit'a m'ak tä iwoye wet Lhawuk Dios y'ulhanej lakeyistso. Tsi tä profeta Jeremías ifwenho Lhawuk lhämet, Sedequías tek hich'ahuye wet tek lhay'ayhatchä. 13Wet rey Nabucodonosor ne'tek yäm kalelhäj lhämet tä iwoyeje Dios lhey, yämlek lhaithatche wet nitayahlä.
Mat tej tä Sedequías iwoyetso thayej, tek imatitche lhämet. Tä paj wet lhaikhajyen tä itayhlä Nabucodonosor, wet matche tä hit'unhat lehusek tä ileyej Lhawuk tä Israel laka Dios.
14Hätej ilhokej niyatey tä ihi Judá, lhäy'e sacerdotes, lhäy'e wichi, tä lhäy'e lhip tä ni'isa m'ak tä lhamel iwoye tä ileyej Lhawuk wet ihän wichi tä ihi honhates iyhäj lakeyis tä hich'atej tä ni'isachehen. Wet lhamel ikänchi Lhawuk Lew'et tä lham tä itshupiye tä yen t'amajcheta tä ihi Jerusalén. 15Häp Lhawuk tä lhamel letetsel laka Dios tä yachajopej tä iwo peyeka p'ante tä ichene lesilätwos, tsi hip'altsenhen laka wichi lhäy'e lham Lew'et. 16Mat lhamel ischeyejlhipej Dios silätwos, wet yen w'et m'ayeka Dios lhämtes, wet ilhaklit laka profetas. Tä lepese, wet Lhawuk lewäkw ichätpe laka wichi wet tek lecha ihi p'ante.
Judá lewit'äy lhäy'e Lhawuk Lew'et tä wasi
17Häp Lhawuk ichene p'ante Babilonio lhayis laka rey lhäy'e laka nifwotas yämlek ilänhen manses, tej tä lhamel ichufwi Lhawuk Lew'et thayej. Wet wichitso tek hip'altsenhen manses lhäy'e atsinha lhutshay, lhäy'e hin'ol tä thänhäy, lhäy'e iyhäj tä t'inhayaj ihi tä nikhajayahen. Häp ilhokej p'ante tä Lhawuk yachaje wichitso lakweyey. 18Wet lhamel ichäje laka honhat ilhokej m'ayhay tä ichufwi Dios Lew'et, m'ayhay tä wus lhäy'e m'ayhay tä lemsas, lhäy'e m'ayhay tä wuj tä laha ihi. Häte ichäj m'ayhay tä rey hiw'en, lhäy'e leniyatfwas. 19Wet lhamel ithatlä tä iwunej Dios Lew'et, wet iwasthiche Jerusalén lefwamtes, wet iwunej rey lew'et lhäy'e lewukwey, wet iwasthiche ilhokej häp m'ayhay tä laha ihi.
20Häp wichi tä imälhehi tä iläyhen, häp õ'hane Babilonia tä õyen kwenkaya lhamel lhäy'e leles, yäk ichäte lewhäy tä Persa lhayis lhayen niyatayej honhat. 21Mälhyejtso tä lhayäm matche Dios lhämet p'ante laka profeta Jeremías yen lhämeta. Tsi honhat tä Judá nemhit wichi ihi, wasi, mälhyej chik iwo let'elakw'eta yäk ichäte p'ante setenta nekchämis, wet häp tä tiyäme lewit'äy.
Rey Ciro yenlhi lhämet tä iwahnej Israel lhayis chik yäple laka honhat
22Häp nekchäm tä ichun tä Ciro lhayen niyatayej Persia, wet Lhawuk t'uhläk imatitche lhämet p'ante ifwenho profeta Jeremías. Wet Lhawuk iwo letichunhayaja Ciro, wet lham iwo siläta mälhewek laka honhat. Häte ichen laka cartas wet yok:
23“Ciro, Persia laka niyat, lhämet yokwe: Dios tä pule Lewuk yenn'o lewuka ilhokej õniyatyajay tä ihonhatena. Wet ne'tek oyenhoplhi Lewukwe tä ihi Jerusalén tä ihi honhat tä Judá. Tä mälhyejtso, elh chik häpe amel tä ahäpe elh Dios laka wichi, is chik lham hich'ote, wet yäple Jerusalén.”