Jer 32

₁Lhawuk tahuyej Jeremías tä nichäte nekchäm tä diez tä rey Sedequías ihi leniyatyaj tä ihi Judá, tä häp tä dieciocho nekchämis tä Nabucodonosor iwo leniyatyajahi Babilonia. ₂Häp lewhäytso Nabucodonosor laka nifwotas inuye Jerusalén.

Wet rey Sedequías ne'tek õhp'ohi profeta Jeremías tä ihi sip'älisw'et ka'alho tä ihi rey lew'et. ₃M'ak tä tamenej tä iwoynejatso, häp tä nhuminache Lhawuk lhämet tä Jeremías ifwenho tä yok, “Õyachajiyela hupuyna häp Babilonia laka niyat häpkhilek lhayen lewuka. ₄Wet rey Sedequías tek tefwayhiyeja Babilonio lhayis tsi õyachajiyela Nabucodonosor. ₅Wet Nabucodonosor ichäjiyela Sedequías häp Babilonia, wet ihihila t'at pajla'tha Lhawuk yachajo tä itetshan. Tejlak amel letatayhlä Babilonio lhayis, tha lekalhihit'ala. Lhawuk tä iwoyetso.”

₆Wet Jeremías äp yok:

–Lhawuk tahuy n'oyej tä yok, ₇“Häp hach'inij Hanamel tä awithok Salum lhäs ihohla ame wet ifwenla amho tä is chik lechäj laka honhat lhip tä ihi Anatot. Tsi aelh t'at, t'uhawetej chik am tä lechäj.”

₈“Tä paj wet matche t'at Lhawuk lhämet. Och'inij Hanamel iho n'oye tä oihi sip'älisw'et wet yok, Is chik lechäj oka honhat lhip tä ihi Anatot tä häpe Benjamín lhayis kahonhat lhip. Tsi tä oaelh t'at, t'uhawetej chik am tä lechäj wet alhen lewuka.

“Tä oläte och'inij lhämettso, wet nech'e ohanej tä Lhawuk t'at tä ne'tek ochäj honhat lhiptso. _9-10Wet nech'e ochäj t'at wet oyachaje diecisiete chinaj t'äj mhoy, laha tä w'awulhlä. Wet otihi sello wet wichi tä hiw'enej m'ak tä owoye itihi lheyis. ₁₁Wet tä wak'alh, otchuma dos copias tä lecha, wet elh tä sello iyej häp tä yämeje honhat tä ochäj, wet elh copia tä sello newahi tafwoy'atpe. ₁₂Wet ow'enho häp Baruc tä Nerías lhäs tä äp Maasías lecheyäs. Wet och'inij Hanamel hiw'enej t'at m'ak tä owoye, lhäy'e häp wichi tä itihi lheyis olesaynek, lhäy'e nilhokej häp Judío lhayis tä ihi sip'älisw'et ka'alhotso. ₁₃Wet otahuyej Baruc tä ihi tä iyhäj tatache, oyok, ₁₄Lhawuk tä laj letumfwaya tä Israel laka Dios yok, Chuma dos copias n'olesaynekna, häp elh tä sello iyej lhäy'e elh tä tafwoype, en lehiya n'olhäkwe tä iyhät häpkhilek laj lewit'äyhyaja. ₁₅Tsi Lhawuk tä laj letumfwaya tä Israel laka Dios yok, Ihichela ifwalas tä yachajo tä wichi ichäjla n'owukwey tä ihi honhatna, lhäy'e n'olafwey, lhäy'e häp honhat lhipey tä yenla lakäsw'etesa.

₁₆“Tä ow'enho Baruc olesaynektso tä yämeje honhat tä ochäj, wet owo ot'alhyaja tä ot'alhe Lhawuk wet oyok, ₁₇Iwuk Dios, am tä lhenlhi pule lhäy'e honhat tsi wuj tä akhajyhayaj ihi. Eh newache m'ak chik atha amho. ₁₈Letiyej ahumnhayaj wichi pajla'tha nichäte leles tä lepes lheley, mat äp letasinpe lhamel häp m'ak tä ni'isa tä lajchalis iwoye. Iwuk Dios tä laj atumfwaya wet äp wuj tä akhajyhayaj ihi, ₁₉matche tä is atichunhayajay wet lekalhipej m'ak tä lewoye. Lew'en t'at hin'ol lechumyajay wet lewo lahayayej elhpej m'ak tä iwoye. ₂₀Lhenlhi p'ante m'ayhay tä äyteschehen tä ihi honhat tä Egipto, lhäy'e atetnhay tä wuj tä wichi t'iseltejen. Wet kamaj lhenlhi t'at tä ihi Israel, lhäy'e tä len'ältej nilhokej häp wichi tä i'pe honhat, häpkhilek matche tä atoyaj ihi. ₂₁Letonphä p'ante aka wichi Israel tä ihi Egipto tsi wuj tä akhajyhayaj ihi, wet lewoye achumtes tä lenhoch'ay ihi, wet len'älit m'ayhay tä äyteschehen lhäy'e letetnhay tä wichi t'iseltejen. ₂₂Wet lew'enho Israel häp honhatna tä lefwenho p'ante letetsel tä lew'enhihola lhamel. Häpe t'at honhat tä t'os lhäy'e akäyek tet iwoye inät, iläfwelchehen tä ihi. ₂₃Tha häp tä lhamel nichätho honhat tä yen lew'eta, lhamel tek tach'ahu ame, iwohiyet'a ämtes wet niwoya lahaya achufwenyajay. Häp tä tamenej tä lechätyenpe lhamel lewit'äyhyajna.

₂₄“Athana lhatayhfwas Babilonio lhayis yenlhi n'ot'äsawtes häpkhilek isakanho Jerusalén. Wet tä wuj tä n'oka'tshayaj ihi, lhäy'e tä nehläs lhäy'e äytes wuj tä ilänhen wichi, wet häp tä kalelhäj tä Jerusalén ihihila letayhfwas takweyey. Iwuk, lew'en tä matche t'at ämette lewoye. ₂₅Tha häp tä am, Iwuk Dios, lene'tek ochäj wet otiskanpe honhat lhip tä oihi tä wichi tatache, tejlak Jerusalén nichätho lhatayhfwas takweyey.”

₂₆Lhawuk nichulho Jeremías wet yok:

₂₇–Olham ohäpe Dios tä nilhokej wichi tä Lewuk. Newache m'ak chik atha n'oho. ₂₈Mälhyej tä ofwel amho, nech'e oyachaje hupuyna häp rey Nabucodonosor lhäy'e laka wichi tä Babilonio lhayis, wet lham lhayenla lewuka. ₂₉Wet Babilonio lhayis tä iwo ka'tshayajayej hupuyna, lhamel tiyäjihola wet iwunhihomchela hupuy. Äpte iwunhihomchela n'owukwey tä wichi tä ihi iwäkwyhayenpejn'o tä iho'pe lhipey tä tumchephä tä ifwenho dios tä kamatache tä lhey Ba'al häp incienso tä iwunho, lhäy'e tä itsäyhchä hat'es tä yen n'okhayajayej iyhäj dios lhayis tä kamatachehen.

₃₀“Pajchey tä Israel lhayis lhäy'e Judá lhayis lhamel iwoye m'ak tä ni'isa tä matche tä oy'ulhanej. Lhamel ilehiyejt'a tä iwäkwyhayen n'oyej lecheyälis tä takwey lhenhay. Olham tä Lewukn'o olhämet täjtso. ₃₁Wichi tä lew'et Jerusalén matche tä iwäkwyhayen n'oyej lakeyis, tälhe täjte õyenlhi hupuy yäk nämena. Häp tä tamenej tä owasthihila Jerusalén pajla'tha nofw. ₃₂Tsi m'ak tä matche tä ni'isa tä Israel lhayis lhäy'e Judá lhayis iwoye, häp tä tamenej tä wuj tä owäk ihi, lhäy'e m'ak tä laka reyes iwoye, lhäy'e leniyatfwas, lhäy'e laka sacerdotes lhäy'e profetas, lhäy'e nilhok häp wichi tä lew'et Judá lhäy'e Jerusalén. ₃₃Lhamel nemhit iyahinn'o, itumhat n'ohlä lewho. Tej tä n'am leyej tä ochufwenhen lhamel, mat lechahit'a, ile n'oyej. ₃₄Lhamel itichufwi Owukwe tä Ot'amajchet häp n'ocheyälis tä hich'atej tä ni'isahen, wet häp tä ikokyeneje Owukwe. ₃₅Wet äp yenlhi len'okhayajw'etes tä itihi honhat lhip tä lhey Ben-hinom häpkhilek n'okwiyej Ba'al. Wet häp tä itihi leles tä iwunhomche tä yen t'awayhata dios elh tä kamatache tä lhey Moloc. Olhamhit'a tä one'tek iwoye täja, nits'ilakhiyat chik oyen tichunhayaja tä lhamel iwohiyela lakeytso. Mat iwoye t'at wet häp tä tamenej tä Judá lheley nichätho t'at lech'isukyaj.

_36-37“Wichi yok, Babilonia kaniyat wuj tä iti n'amejen laka'tshayaj, wet nehläs lhäy'e äytes n'ailänhen. Wet häp tä kalelhäj tä õyachajiyela lhaw'etna häp Babilonia kaniyat.

“Wet matche lhämettso. Tsi olham wuj tä otwäkwäye lhamel, äytajchey owäk tä otiyej, wet häp tä oyokwese lhamel häp honhatil tä kalew'eta. Mat olham tä Awukn'o tä ohäpe Israel laka Dios, elh m'ak tä ofwel amho, oyok, Otonhichephäla lhamel tä tälho honhatiltso, wet onachajihola honhat tä lew'etna, häpkhilek letamsekis ihi. ₃₈Wet nech'e lhamel häpkhila oka wichi wet olham ohäpkhila laka Dios. ₃₉Ow'enhihola lehusey tä nech'ayhis wet owohla elha m'ak tä otiyej lhamel, häpkhilek lajit whäya tä ihuminn'o wet iwoye olhämtes. Chik mälhyejtso, wet lhamel isej t'at, lhäy'e leles pajla'tha nichäte lepes lheley. ₄₀Owohiyejela lhamel olhämet tä ot'unhatche tä nittäya. Tek olehiyeja tä oyenhoplhi lhamel m'ayhay tä isis. Ohumnhaynhila lhamej lhamel häpkhilek iwoye olhämtes wet nemla ile n'oyej. ₄₁Okäjiyejlhila tä owoyeje m'ak tä is, wet omälhethilawek ochowej tä ofwenho lhamel tä oyok, Yachajiholak ihi honhat tä lew'etna.”

₄₂Wet Lhawuk hip'ajtej tä yok:

–Tä otiyejte lewit'äyhyaj wichina, wet tehlat iwoye, otihiyeja lhamel m'ak tä ischehen tä pajche ofwenho. ₄₃Wichi yäme tä ts'anisla honhatna, nemla wichi i'pe, lhäy'e itshätäy, tsi häp tä õyachajiyela Babilonio lhayis. Mat olham oyok, Ihichela ifwala tä wichi yachajihola tä ichäj honhat lhipey. ₄₄Wet chik ichäj, wet yenhilhila lecha tä n'olesaynhay ihi, lhäy'e sellos, wet iyhäj tä hiw'enej m'ak tä iwoye itihihila lheyis. Häp tä mälhhiyejattso tä ihi Benjamín lhayis kahonhat, lhäy'e wichi lew'etes tä atott'aho Jerusalén, lhäy'e häp hupuy tä ihi Judá, lhäy'e hupuy tä ihi tachenhas lhäy'e honhat tä w'awulhchä, lhäy'e tä ihi ts'anis tä tumej tapinhiye. Tsi häp tä owohla elha m'ak tä otiyej wichi, wet onachajihola lhamel häp honhat tä lew'etna. Olham tä Lewukn'o olhämet täjtso.