1~Rey 11

₁Rey Salomón tek hits'ilkat p'ante häp Egipto kaniyat lhäse tä yen lech'efwaya. Wujpey atsinhay iyhäj tä y'isej tä ihumnhen wet yen lech'efwasa: häp atsinhay tä tälhe Moab, lhäy'e tä tälhe Amón, lhäy'e tä tälhe Edom, lhäy'e tä tälhe Sidón, lhäy'e Het lhayis ka'tsinhay. ₂Häpe atsinhay tä Lhawuk n'äyejo p'ante Israel lhayis chik yen ch'efwasa. Tsi Lhawuk yop'antekwe:

–Chik amel lhewejwethä atsinhay tä tälhe honhatil iyhäj, aiwetahathihena wet len'okwihiyeja häp laka dios lhayis tä kamatachehen.

Mat Salomón ihumin lhamel wet iyejwethä. ₃Häp lech'efwas tä reyes leles tsinhay ihi p'ante setecientos, wet trescientos atsinhay iyhäj tä w'et imäyej'atwethä. Häp atsinhaytso tä iwetahat p'ante Salomón. ₄Tä hich'ut p'ante Salomón, nech'e lech'efwas ikalhi tä inityenej chik n'okwiyej häp lhamel lecheyälis. Wet häp Salomón nemhit hits'ilkat Lewuk Dios tä n'okwiyej. Nemhit häte iwoye lajcha David tä ts'ilak Lhawuk tä yen häpeya laka Dios. ₅Salomón nech'e ihänlhi Sidón lhayis laka dios tsinha tä lhey Astarté, lhäy'e Amón lhayis lecheyä tä matche tä ni'isa tä lhey Milcom. ₆Häp tä mälhyej p'antetso, Salomón iwoye m'ak tä ni'isa wet Lhawuk y'ulhanej lakeytso. Tek imälhewek lehusek tä lhaip'ajtej häp Lhawuk. Matche tä nemhit häte iwoye lajcha David tä ihumin Lhawuk wet t'ifwtiyej.

₇Wet Salomón yenlhi Moab lhayis laka dios tä wuj tä ni'isa tä lhey Quemós lewukwe. Iti'pe chenaj tä ihi Jerusalén lhip tä tumej tä ifwala tälhche. Lhäy'e Amón lhayis laka dios tä lhäy'e lhip tä ni'isa tä lhey Moloc. ₈Wet Salomón yenhoplhi lech'efwas tä kahäpeya Israel lhayis lhamel lecheyälis wukwey, häpkhilek ihoyepej chik lhamel yen n'okhayajayej itshätäy tä ilänhen wet iwunhen incienso.

₉Wet Lhawuk tä Israel lhayis laka Dios tawäkwäye p'ante häp Salomón. Tsi häp lham tä ileyej laka Dios, nemhit yen tichunhayaja tä täkwfwas tä Lhawuk lhain'ältej. ₁₀Lhawuk n'äyejo p'ante chik ihänlhi n'ocheyälis, mat lham nemhit iwoye m'ak tä Dios n'äyejo p'ante. ₁₁Wet häp tä Lhawuk yämeje tä yok:

–Tä lewoye m'ak tä ni'isa wet katichunache täjte am lhäy'e olham y'alhaip'ajtitwek, lhäy'e tä nemhit lewoye olhämteste one'tek häp tä lehänlhi, osohla amej aniyatyaj, oyachajiyela elh akawos. ₁₂Mat osohit'a aj amej aniyatyaj tä kamaj leläy, tsi häp tä kamaj ontichunche häp ajcha David. Tajlhama äs chik fwitajla icheyäjihola haw'et, häp tä osohiyeja. ₁₃Mat äpte nilhokhit'ala leniyatyaj chik osoyej, tsi häp tä kamaj ontichunche ajcha David lhäy'e Jerusalén tä häpe hupuy tä ottshupiye tä oyen ow'eta. Häp tä tamenej tä äs oyenla niyatayej wichi tä tälhe letes Judá.

₁₄Häp tä mälhyej p'antetso, wet Lhawuk ineyhatphä Salomón letayhfwa tä lhey Hadad, Edom lhele, niyatey tä ihi Edom lhamel lepuhfwa p'ante. ₁₅Ifwalas tä pajche p'ante tä rey David ikalhi Edom, häp laka sip'äl kaniyat tä lhey Joab ihoye p'ante wet tajänchehlä wichi tä n'olänhay tä ihi. Wet äpte ilänhen wichi iyhäj tä imälhehiche tä ihi. ₁₆Wet seis iwel'as tä lham ihi Edom, lhäy'e laka sip'äl, pajtha lhamel tifwej wichi tä imälhehi tä ihi. ₁₇Mat Hadad tä kamaj mamse lhaifwayhat p'ante, wet yikche lew'etfwas tä lajcha kawos tä ihoye Egipto. ₁₈Lhamel tälhe Madián wet ihoye Parán, wet elhpej hin'ol tä lew'et honhattso lhaithate lhamel. Wet tä lhamel nichäte Egipto, lhamel ihoye rey, wet lham hiw'enho Hadad häp lewukwe lhäy'e lhäk, wet äp hiw'enho honhat, yen t'awayhata. ₁₉Wet rey wuj tä hip'altsen, iwhayyen, itiyej letiche, niyat tsinha tä lhey Tahpenés lech'inhä. ₂₀Wet Tahpenés lech'inhä iwo lhäsahlä Hadad, wet yen lheya Genubat. Wet Tahpenés ichihelit lech'inhä lhäs, hip'ajtej t'at leles tä ihi rey lewukwe.

₂₁Wet Hadad ihi t'at Egipto, wet tä paj ihanch'oye tä David ileyej honhat, lhäy'e sip'äl kaniyat Joab. Wet Hadad t'alhe Egipto laka rey, yok:

–Is chik lewahintshin'o. Ot'uhläk oyäple oka honhat.

₂₂Wet Egipto laka rey nichulho wet yok:

–¿Chipte tä let'uhläk lhäple aka honhat? ¿Hä iche m'ak tä kaw'ena tä lhe n'oyej?

Hadad yok:

–Niwohiyat m'ak chik owatlä tä oi'amej. Tha häp tä ot'alhe t'at chik lewahintshin'o chik oyäple oka honhat.

Wet Egipto laka rey iwahintshi. Wet tä Hadad yäple laka honhat, wet matche tä lhayen häpeya Israel letayhfwa nilhokej ifwalas tä Salomón iläy.

₂₃Wet Dios äp t'äne elh hin'o tä lhey Rezón tä Eliada lhäs häpkhilek tatayhlä häp Salomón. Häpe hin'o tä lhaifwayhat p'ante wet ilethanlä laka niyat Hadad-ezer, häp rey tä ihi Soba. ₂₄Wet t'ukwe p'ante iyhäj tä yen lhäy'esa, wet iyhäjtso yen kaniyata häp lham wet lhamel lhayen etantsesa. Wet tä Rezón hiw'en tä David ilänhen iyhäj tä lhäy'es, wet yik, ihoye honhat tä wuj tä lhey Damasco tä ihi Aram wet lhayen häpeya rey. ₂₅Häpe t'at Israel letayhfwa nilhokej ifwalas tä Salomón iche.

₂₆Hin'o tä lhey Jeroboam tä Nabat lhäs äpte lham tatayhlä rey Salomón. Häpe p'ante Salomón lech'otfwa tä tälhe honhat tä lhey Sereda. Lajcha häpe hin'o tä tälhe letes Efraín, wet lako häp atsinha tä tesa tä lhey Serúa. ₂₇M'ak tä tamenej tä Jeroboam tatayhlä Salomón häp täja: Iche lewhäy p'ante tä Salomón ne'tek lechumyenhay ipotpe honhat tä w'awulhchä tä ihi Jerusalén wet yäm atofwphä. Wet äp hip'ohiche n'olafwek tä tuntey letowhäy, häp n'olafwek tä ilunej lajcha David laka Hupuy tä ihi Jerusalén. ₂₈Wet Jeroboam häpe p'ante mamse tä t'otle t'un wet lehusek ihi. Tä Salomón hiw'en tä chumaj wet ihanej lechumtes, wet yen p'ante niyatayej nilhokej lechumyenhay tä tälhe letes Efraín lhäy'e iyhäj tä tälhe letes Manasés.

₂₉Wet ifwala elh p'ante Jeroboam yik tä tälho Jerusalén, wet profeta Ahías tä lew'et Silo nilhoke tä ihi n'äyij. Wet Ahías taw'uyhi lew'uy tä nech'ayek. Wet lhamel ts'ilkas t'at tä ichehen'attso. ₃₀Wet Ahías tachuma lew'uy tä nech'ayek tä taw'uyhi wet hich'esajen, itihi doce lhipey. ₃₁Wet profeta yämeje häp Jeroboam wet yok:

–Chuma diez lhipey. Tsi Lhawuk tä Israel lhayis laka Dios yäm ame wet yok, “Osohiyeja Salomón leniyatyaj, wet oayenla niyatayej wichi tä tälhehen diez letetsel. ₃₂Wet lham Salomón omälhthiyeja tefwaji, häp wichi tä tälhe letes Judá, häpkhilek kamaj niyat t'at. Tsi häp tä tek op'ethatlä okawohte David, lhäy'e häp Jerusalén tä häpe hupuy tä olham tä ottshupiye wet oyen ow'eta tä ihi Israel. ₃₃Tsi häp tä Salomón ile n'oyej wet n'okwiyej Astarté, Sidón lhayis laka dios atsinha, lhäy'e Moab lhayis laka dios tä lhey Quemós, lhäy'e häp Milcom, Amón lhayis laka dios. M'ak tä iwoye nemhit ikänitlhin'o. Nemhit itetshan olhämtes, nemhit iwoye ochufwenyajay tä ot'uhläk ihänlhi, wet nemhit häte iwoye lajcha David tä iwoye nilhokej olhämtes.

₃₄“Osohiyeja Salomón leniyatyaj, mat osohiyejt'a tä kamaj iläy. Lhäs tä icheyäjihola leniyatyaj, wet häp tä osohiyeja. Tsi häp tä kamaj ontichunche okawo David tä ottshupiyehte wet lham matche tä iwoye nilhokej olhämtes. ₃₅Osohiyeja Salomón lhäs häp leniyatyaj, wet oayenla niyatayej wichi tä tälhehen diez letetsel. ₃₆Häp Salomón lhäs omälhthiyeja tefwaji, häp wichi tä tälhe letes Judá, häpkhilek ninofwa okawo David niyatyaj. Hätehlat iwoye n'ochäkw tä isi tä kamaj y'uho t'at tä ihi Jerusalén. Tsi häpe honhat tä ottshupiye wet ow'et t'at.

₃₇“Wet am tä otchumla ame, oayenla häpeya Israel lhayis laka rey, wet aniyathiyeja t'at nilhokej m'ak tä let'uhläk aniyatej. ₃₈Chik am letach'ahu n'oye wet lewoye nilhokej m'ak tä one'tek lewoye, wet oihla amej. Chik lenukwe on'äyij wet isen achumtes, wet lewoye olhämtes lhäy'e ochufwenyajay mälhyej tä okawo David iwoyehte, olehit'ala amej. Oyachajila ame Israel, wet ales lajit whäya tä lewuhuyla t'at häp n'oniyatyaj, mälhyej täjte oyäm kalelhäj David leniyatyaj. ₃₉Wet David leles tä lepes lheley otasnhila'pe m'ak tä Salomón iwoye. Mat tek nilhokhiyeja lewhäy chik otasin häp lhamel.”

₄₀Mälhyej p'antetso häp Lhawuk lhämet tä ifwenho Jeroboam, wet häp tä Salomón t'uhläk ilän häp Jeroboam. Mat yik, ihoye Egipto, ilethane häp rey Sisac, wet iyej t'at pajtha Salomón ileyej honhat.

₄₁Häp m'ayhay iyhäj tä Salomón iwoye, lhäy'e tä ihan honhatej, ihi t'at n'olesaynekhi tä lhey “Crónicas de Salomón.” ₄₂Salomón ihi Jerusalén wet cuarenta nekchämis tä niyatej nilhokej Israel. ₄₃Wet y'il p'ante tä nech'e ihoye lechätilis, wet tä õtjänlä, õ'tihi lajcha David laka Hupuy. Wet lhäs tä lhey Roboam häp tä icheyäjo lajcha leniyatyajw'et.