Dan 2

₁Tä nitäkwfwas nekchämis tä rey Nabucodonosor ihi leniyatyaj, wet lefwilhey ihi. Wet letamsek ihihit'a wet nemhit imä, tsi wuj lelhakli tä iyej. ₂Wet rey yäme lakawos wet yok:

–Änehen häp hiyawul tä lhamelya lhäy'e han'ältshantses, häpkhilek itäfwnhat n'oyej ofwilhey.

Wet nämhen p'ante lhamel wet takasthen tä ihi tä rey tatache. ₃Wet rey tahuyej lhamel wet yok:

–Nech'e ofwilhek ihi wet matche tä oyen lhakliya tsi owatläk ohanej ihi.

₄Wet han'ältshantsestso nichulho rey, iwoye Arameo lhämet wet yok:

–¡Ika niyat, is chik leläy yämlek tiyäj'attsiy! Lhek fwel n'ohomche tä akawos n'ohen häp afwilhek, wet nech'e otäfwnhat amej m'ak tä häpe.

₅Äp rey nichulho lhamel wet yok:

–Nech'e kalelhäj olhämet tä ofwel amhohen. Chik kafwela n'oho ofwilhek lhäy'e m'ak tä häpe, wet õ'wohla lhipeya asanis wet äp õ'wasthihichela awukwey. ₆Matlak lefwelay n'oho ofwilhek lhäy'e m'ak tä häpe, wet häpkhilek owo awayhtesa amel, lhäy'e achumet laha, lhäy'e han'ohyajay tä wuj. Tä mälhyejtso, täfwnhat n'oyej ofwilhek lhäy'e m'ak tä yäme.

₇Wet han'ältshantsestso yachajo tä nichulho rey wet yok:

–Ika niyat, is chik lefwel n'ohohen tä akawos n'ohen häp afwilhek. Nech'e olhamel otäfwnhatla amej m'ak tä häpe.

₈Nech'e rey äp yok:

–Ohanej t'at tä let'uhläk lekan n'oyej, tsi lelätaye t'at m'ak tä oyäme. ₉Tsi häp tä õ'ailänhenla wet letan'islatwek chik katäfwnhata n'oyej ofwilhek lhäy'e m'ak tä häpe. Wet nech'e lewoyay atichunhayaja chik lekan n'oyej wet lefwel n'oho m'ak tä kamatache pajla'tha olehatche t'at olhämet. Lhek fwelay n'oho ofwilhek, häpkhilek ohanej tä matche tä lehanayej ihi m'ak tä häpe wet ohanhiyeja.

₁₀Häp han'ältshantsestso yachajo tä äp nichulho häp rey wet yok:

–Ika niyat, ihichet'a elh häp hin'o chik häpe tä i'pe honhatna chik ihanej chik ifwel amho m'ak tä let'alheje. Ihichet'a rey chik häpe ifwalas tä pajche tä lewujyaj lhäy'e lakhajyhayaj ihi chik t'alhe hiyawul wok han'ältshantses häp m'ak tä mälhyejtso. ₁₁Ika niyat, häp m'ak tä let'alhej n'oyehen häpe m'ak tä atha. Ihichet'a elh chik häpe chik itäfwnhat amej, ts'ilak häp dios lhayis, wet lhamel ihiyejt'a hin'ol.

₁₂Tä rey iläte täja, nech'e wuj tä lewäk ihi, wet ne'tek lewos ilänhen nilhokej han'ältshantses tä ihi Babilonia. ₁₃Wet tä yämphä n'osilätyaj tä õ'länla han'ältshantses, wet õt'ukwe Daniel lhäy'e let'unfwas yämthilek õ'länhen lhamel.

₁₄Wet Daniel ihoye hin'o tä lhey Arioc tä niyatej sip'äl tä t'uye rey, tä lham kamaj nekaye han'ältshantses tä t'uhläk ilänhen. Wet Daniel lehusek ihi tä yämhoplhi, fwitsajit'a, ₁₅wet yok:

–¿Chipte tä rey yenlhi lhämet tä äytajchena?

Wet nech'e Arioc ihantej häp Daniel m'ak wit'äyhyaj tä iche. ₁₆Tä Daniel iläte, wet nech'e ihoye häp rey wet yäme, yok:

–Teläytej ayej olhamel, tsi olham otäfwnhatla amej afwilhek lhäy'e m'ak tä häpe.

₁₇Wet Daniel ihoye p'ante lew'et wet ifwenhomche let'unfwas Ananías, Misael, lhäy'e Azarías, häp m'ayhayna. ₁₈Wet Daniel inityenej lhamel chik lhaip'altseneje häp Dios tä pule Lewuk chik ipäyne lham häp rey lefwilhekna, yämthilek lham lhäy'e let'unfwas tek tan'isiyeja häp hin'ol iyhäj tä han'ältshantses tä ihi Babilonia. ₁₉Wet tä honatsi Dios iwo lew'eneka Daniel wet itäfwnhatej häp rey lefwilhek. Wet Daniel iwujyen häp Dios tä ipuleye, ₂₀wet yok:

₂₄Tä mälhyejtso, Daniel ihoye Arioc, häp hin'o tä rey ne'tek ilänhen häp han'ältshantses tä ihi Babilonia. Wet Daniel yäme tä yok:

–Yej länhen han'ältshantses. Hän n'oye rey wet otäfwnhathiyeja häp lefwilhek.

₂₅Wet nech'e Arioc ikelit tä ichäje Daniel häp rey. Tä ichätyene, wet ifwenho tä yok:

–Ika niyat, ohän kana Judío lhayis tä n'okwenkay elh, häpkhilek itäfwnhat amej m'ak tä häpe afwilhek.

₂₆Wet rey yämeje Daniel, tä äp lhey elh Beltsasar, wet yok:

–¿Hä lehanej lewoyneje chik letäfwnhat n'oyej ofwilhek lhäy'e m'ak tä häpe?

₂₇Wet Daniel nichulho rey wet yok:

–Ika niyat, ihichet'a elh han'ältshantsaj wok hiyawu tä ahantsaj chik ihanej iwoyneje chik itäfwnhat amej afwilhek. ₂₈Mat iche Dios tä ipuleye tä ihanej iwoyneje tä hin'älit m'ak tä õ'iskat, wet lham t'at tä itäfwnhat amej m'ak tä ihichela häp ifwalas tä tatay alhoho. Nech'e häp täja afwilhek lhäy'e haw'enhay tä lew'en tä lhe'pe amäwet:

₂₉“Tä lhe'pe amäwet, ika niyat, am lew'en n'aji atichunhayaj, yok, ¿Atsihilak ihi ifwalas tä tatay alhoho? Wet Dios tä hin'älit m'ak tä õ'iskat, häp tä itäfwnhat amej m'ak tä ihichela. ₃₀Wet olham nech'e õ'täfwnhat n'oyej m'ak tä yäme wet õ'päyen n'oye. Khit'a chik olham chik ohanyaj inu'pe wichi iyhäj lehanyajay. Tajlhama tä Dios t'uhläk otäfwnhat amej yämthilek lehanej m'ak tä häpe afwilhek lhäy'e atichunhayajay.

₃₁“Eh ika niyat, tä letafwilhan wet lew'en häp n'opeyak tä wuj, lhäy'e lhip tä atojphä, wet isi, wet matche tä tanhowatnhan. ₃₂Wet lhetek häpe oro tä lhamya, wet t'okwe lhäy'e takweyey häpe plata, wet lets'e wet lhechey häpe bronce. ₃₃Wet takäläy häpe chinhas, wet lepach'ol lhip häpe chinhas wet lhip häpe iyhät tä y'o. ₃₄Wet tä leyahin t'at, wet lew'enche lhip tunte tä wuj tä tälhpe chenaj, newache n'otkwey chik õ'häne. Wet nichätpe lepeyak, wet takäläy tä chinhas lhäy'e iyhät tä y'o nech'e wasiche. ₃₅Wet chinhas, lhäy'e iyhät tä y'o, wet bronce, plata, lhäy'e oro, nech'e lemhoy t'at. Wet yikhen, hätet iwoye hal'ä lhay tä nichätpe honhat tä nichäte lewhäy tä yachup. Chik noj tä yachup, wet äp noj lhay. Mat tunte tä taj n'opeyak nech'e lhayene chenaj tä atojphä wet äp w'awulho honhat.

₃₆“Ika niyat, häp täjtso afwilhek. Athana ofwel amho m'ak tä häpe. ₃₇Am t'at tä arey wet äp aniyatej iyhäj reyes, tsi häp tä Dios tä pule Lewuk hiw'en p'ante amho aniyatyaj, lhäy'e awujyaj, lhäy'e akhajyhayaj, lhäy'e han'ohyaj. ₃₈Wet ayen niyatayej nilhokej wichi tä i'pe honhat, lhäy'e itshätäy, lhäy'e afwenchey. Wet am ahäpe t'at n'opeyak lhetek tä oro.

₃₉“Chik atajyäme, ihichela elh n'oniyatyaj tä niwuja, hätehit'a lewoye am aniyatyaj. Wet chik paj ihichela elh n'oniyatyaj, nech'e häp bronce, lhayenlat honhat lewuka. ₄₀Wet chik äp paj ihichela elh n'oniyatyaj tä lakhajyhayaj hätehlat iwoye chinaj. Wet iwasthihichela nilhokej n'oniyatyajay iyhäj pajla'tha lemhoy t'at, mälhyej tä chinaj iwasthiche m'ayhay pajtha noj.

₄₁“Wet lew'en tä n'opeyak lepach'ol lhäy'e lefwus, iche lhip tä iyhät tä y'o. Täjtso yäme tä häpkhila n'oniyatyaj tä lhaiw'enhat. Ihichela lhip tä t'un, hätehlat iwoye chinaj, tsi lew'en tä iche chinaj tä õ'lhahthi iyhät tä y'o. ₄₂Wet tä lefwus tä lepach'ole lhip chinaj wet lhip iyhät tä y'o, wet mälhhiyejattso n'oniyatyaj, lhip t'un wet lhip nit'una. ₄₃Wet tä lew'en tä chinaj õ'lhahtej iyhät tä y'o, wet mälhhiyejattso häp n'oniyatyajtso. Niyatey yenla lech'efwasa niyat tsinhay tä tälhehen lhipey iyhäj, tsi fwetajla hip'ajtitwek leniyatyajay. Mat ihanhiyejt'ala iwoyneje chik hip'ajtitwek, tehlat iwoye chinaj tä iyhät nisatayej.

₄₄“Wet chik ifwalas tä reyes ihi, häp Dios tä pule Lewuk lhamlak inech'ayen n'oniyatyaj tä nittäya, wet nehit katsik ikalhihila. Itäyhthihena n'oniyatyajay iyhäj pajla'tha nofwej, wet ihihila tä ihi pajla'tha tiyäj'attsiy. ₄₅Häp täjtso tunte tä wuj tä lew'en tä tälhpe chenaj, newache n'otkwey chik õ'häne. Wet iwasthi häp chinaj, bronce, iyhät tä y'o, plata, lhäy'e oro. Ika niyat, Dios tä lewujyaj ihi ipäyen ame m'ak tä ihichela ifwalas tä tatay alhoho. Häp täjtso afwilhek wet kalelhäj m'ak tä häpe.”

₄₆Tä rey Nabucodonosor iläte Daniel lhämet, wet t'upeyhchä tä n'okwiyej pajtha letacho taje honhat. Wet ne'tek õ'wo t'awayhtesa Daniel lhäy'e tä õhw'enho incienso tä õ'wunho. ₄₇Wet tahuyej häp Daniel wet yok:

–¡Matche tä amel aka Dios häpe Dios tä Lhamya wet äp niyatej reyes tä i'pe honhat! Lham ihanej tä hin'älit m'ak tä õ'iskat, wet häp tä tamenej tä am lepäyen n'oye m'ak tä n'am hanej ihi.

₄₈Wet rey iwujyen häp Daniel wet yäm isis t'awayhtes tä wuj tä hiw'enho. Wet yen niyatayej Babilonia lhip, wet äpte yen ahantses lewuka.

₄₉Wet Daniel t'alhe häp rey chik yen leniyatfwasa häp Sadrac, Mesac, lhäy'e Abed-nego, wet rey iwoye. Wet Daniel tach'ote rey wet iyej t'at lew'et.