Sedequías niyatej Judá
1Sedequías hiw'en p'ante veintiún nekchämis tä iwo tesa tä lhayen Judá laka niyata, wet once nekchämis tä ihi Jerusalén tä iwoye niyat lechumet. Wet lako atsinha tä lhey Hamutal, häp Jeremías tä lhäse tä lew'et honhat tä lhey Pelaj. 2Mat Sedequías isit'a m'ak tä iwoye, tet iwoye Joaquim, wet Lhawuk y'ulhanej lakeyistso. 3Wet Lhawuk wuj tä itiyej lewäk Jerusalén lhäy'e Judá, wet itiyejche kanhi wichi.
Wet tä paj Sedequías nech'e lhaikhajyen p'ante tä tatayhlä Babilonia laka rey.
Jerusalén lewit'äyhyaj
4Tä ihi nueve nekchämis tä rey Sedequías ihi leniyatyaj, wet iwel'a tä diez wet ifwala tä diez, wet häp tä Nabucodonosor, Babilonia laka rey, ihoye p'ante Jerusalén, lhäy'e nilhokej laka sip'älis, häpkhilek iwo laka'tshayajayej. Wet lhamel yenlhi laka'tshayajw'et tä itiwhäye hupuy, wet yenlhi let'äsawtes tä ilunkatejlhi hupuy lelafwek tä tuntey häpkhilek inuye wichi tä ihi. 5Wet lhamel ilunejlhi hupuy pajtha nichäte once nekchämis tä Sedequías ihi leniyatyaj. 6Wet tä nichäte iwel'a cuatro wet ifwala nueve tä ihi nekchämtso, wuj nehlä tä ihi Jerusalén wet wichi wuj tä nichuyuhen tä nemhit hiw'en lhäk. 7Wet lhamel ifwoynho hupuy lelafwek, wet honatsi p'ante tä yikhen rey lhäy'e nilhokej laka sip'älis tä lhamel tiyäjche n'äyij tä ihi lepe tä nekche lechowej n'olafwey wet iwhäye rey lelafwek lhip. Wet tej tä Babilonio lhayis kamaj ilunej hupuy, mat rey lhäy'e laka sip'älis lhamel yikhen tä tiyäjche n'äyij tä tataye honhat tä ifwache tewok Jordán. 8Mat Babilonio lhayis kasip'älis ihän rey Sedequías len'äyij, wet ifwis tä ihi honhat tä w'awulhchä tä atott'aye Jericó. Wet nilhokej laka sip'älis iwom Sedequías, lhamel ifwtsathi. 9Wet Babilonio lhayis itsoklhi rey Sedequías, wet lhamel ihäne laka rey Nabucodonosor tä ihi Ribla tä ihi honhat lhip tä lhey Hamat. Wet Nabucodonosor ikalelhtej lewit'äyhyaj häp Sedequías, 10wet ne'tek õ'länhen leles tä ihi tä lham tatache. Wet äpte ne'tek õ'länhen nilhokej Judá lheley tä len'ohyajay ihiche. 11Wet õ'lanche Sedequías tatelhoy wet õyäytej chinhas tä õ'chäje Babilonia, wet õ'thatho n'op'onthi pajtha nichäte ifwala tä ileyej honhat.
Lhawuk Lewukwe tä õ'wasthi p'ante
12Ihi diecinueve nekchämis tä Babilonia laka rey Nabucodonosor ihi leniyatyaj, wet iwel'a tä cinco wet ifwala tä diez, wet häp tä sip'älis kaniyat tä lhey Nebuzaradán tä häpe rey lech'otfwa, lham ihoye p'ante Jerusalén. Wet tä nichätho, 13iwunej Lhawuk Lewukwe, lhäy'e rey lewukwe, lhäy'e nilhokej wichi tä lhamenya lewukwey tä ihi hupuy. 14Wet nilhokej Babilonio lhayis kasip'älis tä iwo lhäy'eya laka niyat tä lhamel iwasthiche hupuy lelafwek tä tuntey tä ilunej Jerusalén. 15Wet Nebuzaradán ichäje Babilonia tä yen kwenkaya wichi tä p'elitses tä niw'ena m'ayek, lhäy'e iyhäj wichi tä imälhehi hupuy, lhäy'e iyhäj tä lhaithate Babilonia laka rey, lhäy'e hin'ol tä imälhehi tä ihanej tä yenlhi m'ayhay. 16Ts'ilak tä hin'äyhchä iyhäj lhamel tä p'elitses tä niw'ena m'ayek, häpkhilek lhamel ichumyenlhi honhat, tutcheyhen, ithatchä uvas lhiley.
17Wet Babilonio lhayis iwasthiche Lhawuk Lewukwe laka ch'utey tä wusche tä bronce, lhäy'e inäthi tä wujtaj tä bronce, lhäy'e inäthis tä niwusa lew'etes. Wet nilhokej bronce tä lhamel ichäje Babilonia. 18Äpte lhamel ichäj mok'otajhis, lhäy'e pala lhayis, lhäy'e lecha tä õyistejpej n'ochäkw lhäk tä y'o, lhäy'e n'olhäthis, lhäy'e lakannhay tä wus, lhäy'e nilhokej m'ayhay tä bronce tä õ'chumyenlhi tä ichufwi Lhawuk Lewukwe. 19Äpte sip'älis kaniyat ichäjen n'olhäthis tä niwusa, lhäy'e fwiyhol his, lhäy'e iyhäj n'olhäthis, lhäy'e mok'otajhis, lhäy'e n'ochäkwhis, lhäy'e lakannhay tä wus, lhäy'e lehis tä õ'tsäyho hat'es tä õyen Lhawuk t'awayhata. Wok oyok, nilhokej m'ayhay tä oro lhäy'e plata tä sip'äl kaniyat ichäjen. 20Häp täkwfwas ch'utey tä wusche tä rey Salomón ne'tep'antek õyenlhi tä itichufwi Lhawuk Lewukwe, matche tä choyhat, lhäy'e inäthi tä wujtaj, lhäy'e tolo lhayis tä bronce tä ihi doce tä inäthitso i'pe, lhäy'e inäthis tä niwusa lew'etes. Nilhokej m'ayhaytso tä bronce, wet iwohiyet'a tä õ'tetshanlä. 21Wet elh weihalhapej ch'ute tä bronce hiw'en ocho metros tä atojphä, wet cinco metros y medio tä wujche, wet chowejche, wet tä tach'opway w'awulho n'ofwus tä ihi cuatro. 22Wet lepes tä tumphä tä bronce hiw'en dos metros tä atojphä. Wet õ'lunkatejlhi p'ante ch'utey lepesey häp chinhas tä tefwoy tä bronce lhäy'e häp hal'ä lhay lepeykas tä bronce tä wus tä itolajen. 23Wet chinhastso iche cien hal'ä lhay peykas tä iyejwethä, wet noventa y seis tä n'äl tä hin'o hiw'en chik iyahnejphä.
Õ'länhen Judá lheley tä lhamenya
24Äpte sip'älis kaniyat Nebuzaradán itsoklhi Sacerdote tä Lhamya tä lhey Seraías, lhäy'e elh sacerdote tä lech'otfwa tä lhey Sofonías, lhäy'e tres hin'ol tä t'uye Lhawuk Lewukwe lepe. 25Äpte itsoklhi sip'älis kaniyat tä ihi hupuy, lhäy'e siete hin'ol tä rey lech'otfwas tä lhamel ihi hupuy, lhäy'e sip'älis kaniyat lech'otfwa tä yen lechumeta tä t'änchehen wichi häpkhilek tach'ote tä iwo laka'tshayaja. Äpte itsoklhi sesenta hin'ol tä lhamenya tä ihi hupuy. 26-27Häp nilhokej lhameltso tä Nebuzaradán tä ihäne Babilonia laka rey Nabucodonosor tä ihi Ribla tä ihi honhat lhip tä lhey Hamat. Wet tä nichäte, wet Nabucodonosor ne'tek õ'länhen.
Wet mälhyejtso p'ante tä õ'soyej Judá lheley häp laka honhat, õ'häne honhat tä atofwe tä kahäpeya laka honhat. 28Wujpey wichi tä Nabucodonosor ichäj tä yen kwenkaya. Häp nekchäm tä siete tä ihi leniyatyaj, ichäj tres mil veintitrés (3.023) lhamel tä Judá lheley. 29Wet tä nichäte p'ante dieciocho nekchämis tä häpe niyat, wet ichäj ochocientos treinta y dos (832) wichi tä itälhtho Jerusalén. 30Wet tä äp nichäte p'ante veintitrés nekchämis tä Nabucodonosor ihi leniyatyaj, wet Nebuzaradán tä sip'älis kaniyat ichäj setecientos cuarenta y cinco (745) wichi tä tälhe Judá. Wet tä nilhok lhamel tä õ'chäj cuatro mil seiscientos (4.600).
Õ'tonphä p'ante Joaquín tä ihi n'op'onthi wet õhw'enho len'ohyaj
31Ihi p'ante treinta y siete nekchämis tä lewit'äy ihi Judá laka rey Joaquín. Wet iwel'a doce wet ifwala veinticinco häp hin'o tä lhey Evil-merodac lhayen niyata tä ihi Babilonia. Wet hip'altsen Joaquín wet itonphä tä ihi n'op'onthi. 32Wet t'uye Joaquín, is m'ak tä iwoyeje, hiw'enho len'ohyaj tä inu'pe nilhokej reyes iyhäj tä iyej lham tä ihi Babilonia. 33Wet mälhyej p'antetso tä Joaquín nech'e ilanche lakhäy tä y'uchehen tä ihi n'op'onthi. Nech'e y'uchehen lakhäy tä nech'ayhis, wet tachufwiyejpej rey tä t'ek nilhokej ifwalas tä kamaj iläy Joaquín. 34Wet nilhokej lewhäy tä hiw'en m'ak tä isej, wet nilhokej ifwalas tä rey hiw'enho lhäk, pajtha nichäte ifwala tä Joaquín ileyej honhat.